United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Niin oikein", virkkoi mestari hanskuri; "menepäs kutsumaan häntä tänne, sitä laiskaa Vuoriston vetelystä. Häntä ei näkynyt yölläkään kahakan aikana; kumminkaan minä en häntä havainnut. Näkikö joku teistä häntä?"

Näkikö teistä kukaan sitä, joka äsken ampui lähteen luona?" "Näin, minä näin hänen päänsä, ja jollei hänellä ollut Vetalaisen lakki, eivät minun silmäni näe oikein." Vetalaisen nimeä mainittaessa syntyi talonpoikien joukossa suurta levottomuutta ja johtaja sanoi: "Jos hän on täällä, on muitakin. Vetalaisella on puolustajia koko metsäseudulla; mutta meidän täytyy jatkaa.

Näkikö sen taivas Eik' auttanut? O, syntinen Macduff! Sun tähtes surmattiin he. Mua kurjaa! Mun syntini eik' omiensa tähden He teurastettiin. Herran rauha heille! MALCOLM. Hio sillä miekkas; harmiks muuta murhe; Sydäntä älä hellytä, vaan kiihdä. MACDUFF. Voi, naisen lailla itkeä ma voisin Ja kielin kerskata! Hyväinen taivas, Pois viipy nyt!

Voitteko neiti arvata minne vapaaherra meni? Mäntysuon Inkerin luo? Sehän on kauheata! Hirveä noita-akka on loitsinut hänet. Mitenkä hän muuten... Näkikö Pekka hänen menevän tupaan? kysyi neiti Skytte ja loi itse katseensa maahan. Näki kyllä, ja vielä muutakin sen lisäksi, sillä luettuansa rukouksen ja rohkaistuaan itseänsä, meni hän lähemmä ja katseli ikkunasta tupaan.

HERRA ANTREAS. Näinhän sisarenne tyttären osoittavan enemmän suosiota herttuan passaripojalle, kuin mitä hän minulle milloinkaan on osoittanut; sen näin tuolla puutarhassa. HERRA TOPIAS. Näkikö hän silloin sinut, vanha poika? Sanoppa se. HERRA ANTREAS. Yhtä selvästi, kuin minä näen teidät tässä. FABIO. Sehän oli suora todistus hänen rakkaudestaan teihin. HERRA ANTREAS. Menkää hiiteen!

Kysyn kulujani, sanoi Matti mennessään. Oli vastaajan todistajain vuoro. Antero kutsuttiin esiin. Ilpolainen tahtoi häneltä kysyttäväksi, näkikö hän, että aita oli väkisin purettu. En nähnyt, että kukaan olisi ollut purkamista vastustamassa. Tiedän myöskin, että sulkeminen tapahtui kiukusta ja kiusanhalusta tarkoituksella estää kansaa kokoontumasta jumalansanan harjoittamiseen.

Mutta Saara Saara! hän, joka kuitenkin kaikessa oli itse täydellisyys, hän sanoi jok'ainoana päivänä, ihan jok'ainoana päivänä saavansa taistella vanhaa Aatamia ja perkelettä vastaan omassa lihassaan. Se saattoi kipparin vähitellen arvelevaiseksi, ja hän kysyi näkikö Saara paljon vanhasta Aatamista hänessä. Saara sanoi sen näkevänsä ja Worse sai tietää enemmän itsestään kuin häntä halutti kuulla.

"'Sillä hän seisoi aivan vieressäni ja katseli, kun domina joi. "'Näkikö hän hänen juovan', kysyi äitini äänellä, joka iäti kaikuu korvissani. "'Hän näki hänen juovan', vakuutti Corbulo tyttärineen. "'Pahat henget silloin hänen päänsä perikööt! "'Kosta, Jumala, helvetissä, kostakaa, poikani, maan päällä Camillan puolesta! "'Kirottu olkoon Cethegus! "Ja hän veti viimeisen henkäyksensä."

Minä pakenin ylen täysin sydämin yksinäiselle kukkulalle ja katselin kyynelsilmin ihanaa, sinistä taivasta... Näkikö minun armas vanha mummoni, miten siinä istuin surullisena? Varmaan hän ei ollut suuttunut siitä, että minä muistelin Kristiinaa olihan hän antanut hänelle anteeksi!... Neljä viikkoa oli kulunut mummoni kuolemasta.

Kaikki oli Elsasta nyt kuin valaistua, kirkastettua, kaikki saanut elämää ja henkeä. Elähyttävä juhlallisuus asui huoneessa, se oli kuin jäänyt tänne Jorin jälkeen ja sitä säteili juomalasi, vesi karafiinissa, jotka olivat kuin pyhitettyä tavaraa. Elsaa olisi haluttanut kysyä yhtä asiaa äidiltä: näkikö Jori Yrjöä?