United States or Iran ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minun puolestani olkoon siinä, vaikka tuomiopäivään asti. Luuletteko että pelkään ruumiita? Oho! Mies olen. Enkä kalpene, vaikka tulisi se kävellen vastaani. Ruumiita ei pelkää muut kuin lapset ja naiset. Hupakot! Kun säikkyvät turhia. Ruumis on kuin lakastunut ruoho, taikka kuin tuo halko tuolla nurkassa. Ei tiedä eikä tunne sen enempää. Ei liiku, eikä kävele, ei hievahda paikastaan.
KERTTU. Se tahtoo sanoa: kun hän saa minut. KAUPPANEUVOS. Niin juuri, tyttöseni, kun hän saa sinut aviosiipakseen, niin tulee hänestä, saakeli soikoon, oho, suo anteeksi, että kirosin KERTTU. Ei se mitään. KAUPPANEUVOS. Niin tulee hänestä, perhana olle, kelpo mies, sen takaan. KERTTU. Mutta tästä kaikesta olet jo puhunut tuon tuostakin. Ensin kotona, siellä Sysmässä, sitten matkalla.
Eihän varas toki niin hullu ollut, että sinne olisi saaliinsa kylvänyt! Sanokaa mitä tahdotte, hyvä isäntä, mutta ehkä tämä varas ei olekaan niin luotu, kuin te otaksutte! Oho, ukkoseni! Vai sinäkin luulet noita neitosia pahoiksi hengiksi, jotka huviksensa tekevät ihmisille kepposia?
Demokraattikin hän on mielipiteiltään ... sosialisti ... ja enemmänkin... Oho, huudahtaa Mikko Suomenvaara. Summa on Mikosta liian suuri. Siksi ehdottaa Mikko, että he sopisivat aluksi ainoastaan puiden kaadosta, veistämisestä ja salvamisesta. Muusta rakentamisesta ennättäisivät myöhemmin. Mitä Kukkelman nyt tästä alkutyöstä tahtoisi? Jälleen Sakris miettii: tekee kirjaansa koukeroita ja laskee.
KATRI juoksee perälle oikeaan. ANNI. Kettu-Matilta terveisiä, että on tyhjä panos. PIETOLA. Antaapa sitten pamahtaa kihlajaisten kunniaksi! TURKKA tulee perältä oikealta KATRIN kanssa, joka poikkeaa kuistin kautta. ANNI. Katsokaa, Pietola, Katrin elinkautista vankia! PIETOLA. Minua hävettää! Terveisiä kaupungista. Mitä tänne kuuluu? PIETOLA. Huonoa! TURKKA. Oho!
»Niillä pitäisi olla ihan toisenlainen kuri», jatkoi vielä Mari, »antaisivat siellä koulussa edes vähän selkään, että oppisivat». »Oho! Tulkootpas! Kyllä pojat silloin näyttävät. Ei ne anna itseään niin just' piekseä.» »Minkähän nuo tuolle taitaisivat?» »Kysyvät, että mikäs se on koulun laki? Osaa ne tok' sen verran puoliaan pitää. Ei ne ole niinkuin tytöt.
MAIJU. Joka on niin viisasta, niin äärettömän viisasta! Ja jota ei tiedä kukaan muu paitsi Hanna ja minä. JUSSI. Sano minulle! MAIJU. E oho! Vai minä sanoisin En en, en, vaikka mikä olisi. Elä luulekaan! Kahden nuoren rakkaus se palaa niinkuin rasva » JUSSI. Kuule, ketä se koskee? MAIJU. Minua! Ei ketään muuta kuin minua. Niin, koskee se vainen teaatteriakin ja yleisöä ja suomalaista taidetta
En minä rahan tähden teitä palvella tahdo, vaan sen tähden, että pidän sen velvollisuutenani. Kosmin. Oho! Oletpa sinä harvinainen olento! Tuossa on, kyllä se sinulle kelpaa! Andrei. Ensin työ tehtävä, sitten palkka maksettava. Kosmin. No, yhden tekevä. Mene nyt toimeesi: ota selvä kaikista heidän hankkeistaan ja tule heti uuden tiedon saatuasi minulle ilmoittamaan. *Andrei, Juhana, Liisa.*
Vendale käveli kävelemistään kunnes kääntyessään nurkan ympäri, näki yhdenlaisen kynttilän kuin minkä itse kantoi. "Oho! oletteko siellä, Janne?" "Eikö olis parempaa syytä minulla sanoa: Oho! oletteko täällä, master Vendale? Se kuuluu minun ammattiini olla täällä, mutta ei teidän." "No, no! älkää nyt möriskö, Janne!"
Oho, isä, istun vakavasti satulassa, älä sitä pelkää! huudahti pieni, kirkassilmänen poika, taas vähän kannustaen hevosta, Katsoppas, isä, miten somasti Ali nousee pystyyn! Miten se tanssii! Panen vetoa, helposti se puutarhan laipion yli hyppää! Koetanko kerran, isä? Ei, ei! Ei millään muotoa! huudahti isä, kieltäen poikaa.