United States or Central African Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tyttö otti kynän, tarkasti sitä molemmista päistä, nojautui sitten lehteen, pää kallella ja kieli hampaitten välissä. Hetken perästä oli siinä muutamia koukeroita paperilla, joiden tohtori ystävällisyydessään sanoi merkitsevän: Ellen. Pappi ei tyytynyt selitykseen. Se on peloittavaa, oikein peloittavaa! Kymmen-vuotias eikä ... sano lapseni, tunnetko katkismusta?
Yhdessä kannen kulmassa keksin eriskummallisen kuvan, joka oli siihen hienosti piirustettu. Se oli luultavasti teräskynän kärjellä tehty jonakuna syvämietteisenä hetkenä, jolloin me kaikki piirtelemme kuvia ja koukeroita mihin kaluun hyvänsä, joka on edessämme. Se oli tuo vanha salaliittolaistunnusmerkki: sydän, johon on väkipuukko pistetty.
Ja tämän selityksen annettuaan hän lähti pois, mennessään kaataen tuolin ja sitä pystyyn nostaessaan pienen pöydän. Kirje oli suurelle paperille piirrettyjä koukeroita. Esteri ensin otaksui sen olevan pikku Viljolta, vaan tarkastellessaan hän sai selville Juhon nimen, mutta muuta ei. »Rakas Juho! Parhaalla tahdollanikaan en saanut selvää kirjeestäsi.
Päivä on näet hautovilla säteillään saanut toiset paikat pinnasta hieman alenemaan ja siten on se lumivaippaankin saanut syntymään omituisia koukeroita ja kuvioita, jotka nyt eri tavalla heijastavat takaisin niihin sattuvia säteitä. Niemen kären kaarrettuaan huomaa ukko tuonnempana, railon reunalle kohonneella vallilla jotakin mustaa. Hän ohjaa kulkunsa sitä kohti.
Voi kuinka se tuntui hyvin käyvän laatuun! eihän siinä ollut muuta kuin kynällä ja läkillä teki paperille koukeroita, niin mutta oi! pitihän se tulla semmoista, että sitä saattoivat muutkin lukea, se minua huolestutti! Kun aamu tuli, ruvettiin työhön. Ensimmäiseksi läksyksi tehtiin isot ja pienet aakkoset, ja yksikkönumerot nimisanojen kanssa, siinähän oli kylläksi.
Milloin tyynesti katsellen päreen palamista, milloin taas pistäen palavan hiilen suuhunsa ja välistä taas kirjoitellen hiilellä uunin rintaan jos minkinlaisia kuvia ja koukeroita. Rihma taittui Helalta kehrätessä ja tarttui harakan ympärille. Kovin ajatuksissaan se Helka nyt näytti olevankin. Ei häneltä ennen koskaan rihma päässyt katkeamaan.
Laen keskikohdalle oli maalari kyhännyt erivärisen pyörylän ja vedellyt keskuksen täyteen kaikenlaisia koukeroita. Toisella seinämällä oli sänky, tyynyjä täyteen pakattuna, toisella suuri kaappi ja sen kohdalla seinään kiinitetty tummunut "diploomi", joka oli saatu kymmenen vuotta takaperin "hyvästi hoidetusta varsasta." Muutamia tuolia oli ympäri huonetta ja perällä akkunan lähellä suuri kello.
Rob syventyy vanhaan arkkitehtuuriin ja muihin kummallisuuksiin, piirustaen jos jonkinlaisia koukeroita. Marian ajatukset taas kiertelevät vierashuoneessa, budoaarissa, porsliinikaapissa ja makuuhuoneen komeroissa. Rob haaveksii oikeata aatelishovia. äiti taas puolustaa liinakaappia ja kylpyhuoneita ynnä muuta semmoista.
No, mikäs tässä muu auttaa sitten. Antakaahan tänne, niin koetan, muistaisinko vielä, kuinka noita koukeroita piirustellaan. Mitäs sitä kirjoitetaan? POSTINHOITAJA. Kirjoita nimes tähän lappuun täss' on kynä. POSTINHOITAJA. Näytäppäs tänne! Mitä sinä sinne oikeastaan kirjoitat? VAIMO. Nimeni, niinkuin herra postimestari POSTINHOITAJA. Onko nimesi Maria myöskin? VAIMO. Onhan se.
Väkisinkin täytyi avata silmänsä, ja katse alkoi harhailla pitkin seiniä, kuitenkaan mihinkään seisahtamatta. Viimeinkin pysähtyi se tuonne akkunaverhojen hienoihin reunuksiin. Niissä oli kaikenlaisia luonnottomia kukkien kuvia ja kummallisia koukeroita. Alas huoli, on tuo tuossa kuitenkin jonkun näkemäni kasvin näköinen, mutta minkä?