United States or Togo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rovastin leuka vapisi. Naimi näki, että hän vain suurin ponnistuksin sai pidätetyksi kyyneleensä. Pappa rakas, elä nyt sitä minun tähteni pane sydämellesi ... eihän minulla ole mitään hätää, ei mitään hätää... Etkö ole minulle vihainen...? No, enhän toki, enhän toki ... pappa, rakas pappa... Naimi kävi isäänsä kiihkeästi kaulaan ja suuteli häntä poskille ja otsaan. No, no, hyvä, hyvä...
Huomenna hän olisi tullut saattamaan sinua laivalle, katsellut sinua ihmisjoukosta ja huiskuttanut salaisesti nenäliinaa hyvästiksi. Miksi annoit hänen mennä? Hän ei voi tulla, Anna! Hän tulisi mielellään, mutta hän ei voi! Vaan elä pane sitä sydämellesi, kultani! Sinä et voi! Elä itke eläkä kuole surusta! Koeta olla iloinen!
"Isä, älä sano noin!" huudahti Sven kiivaasti, melkein itku kurkussa. "Niin, ei sinun tarvitse laskea kirjailijaparkoja noin sydämellesi, kyllä he hyvin suoriutuvat!" vastasi Bengt nauraen. "Enkä minä peruuta sitä, mitä sanoin, että on jo liian paljon sitä väkeä. Mitä hyötyä on heistä ihmiskunnalle tällaisinaan, Jumalalle vieraina, omaa kunniaansa ja mammonan suosiota etsivinä?
Täydellisesti luotan teihin. Sinä et saa jäädä kukkaisitta, Bartholdus! Bartholdus Simonis. Kiitos hyvänsuovaisuudestasi Amalia! Mutta yksi sananen. Pidä vaari Annasta! Hän onneton on kovin eksynyt ja erhettynyt! Varoita häntä minun puolestani!... Tämän lasken sydämellesi... Burmeister.
Täytyypä mun se uskoa. Näin lausuen Reetta joutuen laski ankkurista viinaa tuoppiin, jonka hän Jaakolle kantoi. Jaakko. Tämä sakkana kuplehtiva viinakulta on mun oman kyntöni ja kylvöni hedelmä. Vaivoistani ja otsani sumuna höyryävästä hiestä juon tätä äksyä. Maista, Reetta, sinäkin, ei se pahaa tee kylmälle sydämellesi. Lipaise vaan kieleesi. Kas niin, rakas Reetta, kullan pallo.
Vaan sanon seikan sulle ja sen sydämellesi lasken: henkeni säästä, en Hektorin kanss' ole yht' emon helmaa, sulta jok' urhokkaan kaas ystävän, kumppanin kalliin."
Heleena ojensi hänelle kalliin rahakukkaron: "Minä tiedän ja toivon, että olet Ranskanmaalla saavuttava kunniaa ja onnellisuutta. Olen rukoileva Jumalaa, että se onni olisi niin tyydyttäväinen sydämellesi, että siitä saisit runsaan korvauksen niistä vastuksista ja suruista, joita täällä olet kärsinyt. Ota jäähyvästini ja siunaukseni. Sydämmestäni tahdon tervehtää isääsi.
Sopiiko papiksi pyrkivän kantaa miekkaa? Bartholdus Simonis. Ei mutta minä olenkin nyt sotilas. Vaan anna minulle vastaukses Anna! Taikka voisiko tuo olla sinulle vaikeata? Etkö muista mitä jo lapsuudessas sanoit minulle? Vuosi vuodelta kerroit sitte saman sanoman: että minä olen sinun sydämellesi rakas. Anna. Se oli lapsuudessani. Bartholdus Simonis. Lapsuudessasi?
"Ei, anteeksi, kahdessa kohdassa, että hän on köyhä ja sivistymätön; jos yksi voidaan auttaa, joka tapahtuisi, jollei minun minun veljeni joutuisi kerjäläisylpeyteen, niin toista ei voida milloinkaan auttaa." "Ei, se ei ole hänen onnettomuutensa, vaan ainoastaan Annette, minä puhun sydämellesi suorasti ja rehellisesti että hänellä on kiittämätön, itsekäs tytär."
Mutta jos olen saattanut sinulle surua, niin nyt tiedän kylliksi, että se, joka on tapahtunut, ei ole tuottava minullekaan iloa vastaseksi iäkseni." "Sitä sinun ei tarvitse sanoa minulle. Tiedän kyllä, että tämä kohtauksemme on käynyt sinun sydämellesi yhtä raskaaksi kuin minunkin." "Mutta sinulla ei ole mitään kaduttavaa. Semmoinen kuin minä ei voi katsoa kunnollista ihmistä silmiin enään.