Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Koittipa vihdoin Väinämön aika, Suomeni sankari-aika, tietojen, taitojen, taikojen aika, laulujen, urhojen aika, jolloin suur' oli Suomeni valta, laaja laulun ja soiton maa: Vienan päältä ja Valdain alta Suvannon suurten vetten taa. Jolloin Suomeni kansa sorja, ollut ei lännen, ei ounaan orja, jolloin Kalevan kalpa löi ja leimusi tietäjän taika.
Joutuen siis avuks saavu ja uomasi uhkuta täyteen vettä sä lähtehies, purot paisuta kaikk' yli partaan, ankarat kuohut nosta ja vyörytä ryskyvin pauhuin puut, kivet vuolteessas, tuon julmurin jott' asetamme, joll' ylivoima nyt on, ikivaltoja matkia into. Ei väki suur', ei sorjuus lie toki auttava häntä, ei asu kaunis tuo, joka kai syväll' aaltojen alla liejuun peittyvä lie.
Puhkesi vihlovahan valitukseen myös isä vanha, kaupunk' itkua täynn' oli kaikki ja parkua kansan; suur' oli surkeus niin, kuin hukkuen valkean valtaan korkein linnoineen koko Ilion sortunut oisi. Valtiasvanhuksen väki vaivoin hillitä saattoi, Skaian portist' ett' ulos ei surunvauhkona syössyt.
"Nii," sanoi toinen vaimo, "heä olj aika lastissa, ihan niinku täpötäys säkki." "Nii, ja vielähä sie niitä toisii kiitit niin kauniisti, mitäs sie heille sanot? Hyö niin nakrettii, jott' ei tahtonut loppuu tulla." "Mie heille sanon, jotta suur kiitosta, paljo kiitoksii teille, miehet; kost' Jumala. Ni hyö miulta kysy tää, jotta mistä sie kiität?
Kuin kukin paimen taas äkin vuohten liikkuvat parvet selvittää, ketolaitumiaan sekalaumana käyneet, niin joka joukon paikalleen nyt johtajat sääti käymään kamppailuun, kera itsekin suur' Agamemnon, päältä ja silmiltään kuin Zeus salamoitsija aivan, Ares vyötärehiltä ja ryntäiltänsä Poseidon.
Vastasi vankkumaton, jalo Hektor, heiluvaharja: "Suull' älä peljättää mua koita sa, Peleun poika, kuin mitä arkaa lasta! Jos mielisin, itsekin voisin vastata lausein pilkkaavin sekä kerskaten haastaa. Sankari suur' olet, tiedän sen, vedä sulle en vertaa.
Vanha kreivi oli liikutettu ja hän olisi mielellään lausunut jotakin jumalista tahi jonkun virren värssyn. Hän kyllä kävi kirkossa, niinkuin kreiveillä meidän maassa on tapana, mutta nyt niinkuin ihmeeksi hän ei muistanut muuta kuin: "Maa suur' ja avara, ja kaikk' sen tavara." Mutta se ei nyt oikein olisi sopinut.
Seuratkaa vain soihtua; Hän Calchaan telttaan käypi. Mukaan tulen. TROILUS. Se suur' on kunnia. HECTOR. Niin, hyvää yötä! ACHILLES. Hyv' olkaa, astukaatte telttaani. THERSITES. Tuo Diomedes on kavala konna, oikea päälurjus. En usko häneen, kun hän vilkuttaa, enempää kuin käärmeeseen, kun se sähisee.
Ja halki noiden valomerten paistoi olento valoisa ja häikäisevä, niin ettei sietää sitä voinut silmä. Beatrice, ah, sa opas armas, kallis!... Hän virkkoi: »Voima, joka voittaa sinut, niin suur' on ettei sitä suista mikään. Tass' on se viisaus, täss' on se mahti, mi ladut laittoi väliin maan ja Taivaan, joit' ennen toivottiin niin kauan turhaan.»
PALVELIJA. Jumala suokoon niiden kauan kestää! HASTINGS. Suur' kiitos vaan! Kas, tuossa juomarahaa. PALVELIJA. Ma kiitän nöyrimmästi. PAPPI. Kah, mylord! Iloista nähdä teidän armoanne. HASTINGS. Sua kiitän sydämmestäni, sir John. Sinulle viime ripist' olen velkaa, Kun tulet ensi pyhänä, niin maksan. BUCKINGHAM. Kamariherrallako pappi luonaan?
Päivän Sana
Muut Etsivät