Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Siell' elää kansa niin sitkeä Kuin vaahteren latva nuori; Se kyllin saanut on itkeä, Mut vankkana on kuin vuori; Se orjana ollut on ounaan herran, Se vaivaa nähnyt on toisen verran Kuin Suomi muu, mut murtumaton Ja hilpeä vielä se on.
Juhana osan heittää, ehkäistäkseen Arthurin oikeutta koko valtaan; Ja Ranska, jonka aseet omatunto Hionut oli, joka pyhin innoin Sotahan läksi Herran sotilaana, Nyt kuulee kuisketta tuon valapaton, Tuon ounaan perkeleen, tuon parittajan, Mi kunniansa syö, tuon päivinäisen Sanansa rikkojan, mi kaikki pettää, Kuninkaan, kerjäläisen, vanhan, nuoren, Tytönkin, joll' ei muuta hukattavaa Kuin tytön nimi, senkin siltä kettää Tuo silonaama, maire itsekkäisyys, Tuo itsekkäisyys, mailman väärä vietti.
Koittipa vihdoin Väinämön aika, Suomeni sankari-aika, tietojen, taitojen, taikojen aika, laulujen, urhojen aika, jolloin suur' oli Suomeni valta, laaja laulun ja soiton maa: Vienan päältä ja Valdain alta Suvannon suurten vetten taa. Jolloin Suomeni kansa sorja, ollut ei lännen, ei ounaan orja, jolloin Kalevan kalpa löi ja leimusi tietäjän taika.
Siell' elää kansa niin sitkeä Kuin vaahteran latva nuori; Se kyllin saanut on itkeä, Mut vankkana on kuin vuori; Se orjana ollut on ounaan herran, Se vaivaa nähnyt on toisen verran Kuin Suomi muu, mut murtumaton Ja hilpeä vielä se on.
Siell' elää kansa niin sitkeä Kuin vaahteran latva nuori: Se kyllin saanut on itkeä, Mut vankkana on kuin vuori Se orjana ollut on ounaan herran, Se vaivaa nähnyt on toisen verran Kuin Suomi muu, mut murtumaton Ja hilpeä vielä se on. Mistä sinä olet saanut nuo mukavat värssyt? kysyi isä. Arvi Jänneksen tekemästä kirjasta, jonka kirjastosta lainasin tuonnoin.
Siell' elää kansa niin sitkeä kuin vaahteren latva nuori! se kyllin saanut on itkeä, mut vankkana on kuin vuori; se orjana ollut on ounaan herran, se vaivaa nähnyt on toisen verran kuin Suomi muu, mut murtumaton ja hilpeä vielä se on.
Ei tuhmista neidoista, tuumasin, On paras tuhmista jäädä loitos; Mut kun niin ryhdyin viisaihin, Mun vielä huonommin kävi koitos. On liian viisahat viisaat nää; Mitä kiusoja urkkivat, ajatelkaa! Mut itse jos tärkeintä kysyt, he jää Vain nauraen vastausta velkaa. Missä? Missä väsyneen ja ounaan Lepopaikka viimeinen? Alla oranjeinko lounaan? Alla Reinin lehmusten?
Päivän Sana
Muut Etsivät