Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Lemminkäinen puolestaan häntä lohduttelee, suosittelee maireimmilla sanoillansa: »Kyllikki, syänkäpyni, Minun maire marjueni, En sua pahoin pitäne: Sylissäni syöessäni, Käsissäni käyessäni!»
Tuommoinen jos kuolleen' olet, Niin surmaan sun ja sitten sua lemmin. Viel' yksi! viimeinen! Noin maire kuinka Noin surmaavaa on? Itkeä mun täytyy: Mut julmat on ne kyyneleet; tää tuska On taivaallista: rakkaudesta lyö se. Hän herää. DESDEMONA. Kuka siell'? Othelloko? OTHELLO. Niin, Desdemona. DESDEMONA. Tuletko maata, puolisoni? OTHELLO. Luitko Jo iltarukoukses, Desdemona?
PANDARUS. Ei, tuo ei teitä auta, ei maarin, ei, toden totta, vähääkään. Tuommoiset sanat eivät pysty minuun; ei, ei. Ja pyytää, armollinen herra, että, jos kuningas kysyisi häntä illallispöydässä, ilmoittaisitte hänen esteensä. HELENA. Hyvä herra Pandarus, PANDARUS. Mitä suvaitsette, maire kuningattareni, kaikkein, kaikkein mairehin kuningattareni? PARIS. Mitä urostöitä hänellä on tekeillä?
Ken on hän? Tiedän muita lempinees mua ennen, enkä tiedä empinees, jos etees sattui silmä, otsa sees, punainen poski, maire marjahuuli.
Kapaloista asti helliteltyä ja lelliteltyä tyttöä koulutettiin kaupungissa ja hän pääsi vihdoin koska hänellä itsellänsä oli kaunis, maire näkö ja isällä varsin pullea rahakukkaro eräälle kevytmieliselle kaupungin kauppiaalle vaimoksi. No nyt eivät tietäneet isä eikä tytär enää kuinka korkealle päätänsä nostaisivat! Ojamyllärin Katri oli nyt kauppamiehen rouva missä sen kunnian ääret!
Kiihka pahaan Ei ole miehen, vannon sen, se kaikki On vaimon puolta; valheellisuus, huomaa, On vaimon, maire vaimon, vilppi vaimon, Hekuma vaimon, kostonhimo vaimon, Kopeilu, ahnaus, turhuus, ylenkatse, Panetus, hullut oikut, kaikki, millä On paheen nimi vain ja hornan leima, On vaimon, osittain tai kokonaan; Ei, kokonaan!
Toisena aamuna ei lausunut Rietu eilis-iltaisesta puheesta sanaakaan, mutta oli Annalle niin erinomaisen imarteleva ja maire, jotta Anna vasten tahtoansa huomasi, ettei se asia vielä hetikään ollut silliseksi puhuttu. Myöskään kaunista sulhoa ei ollut viikon päiviin näkynyt Sutlepalla, mutta hän juoksi sitä useammin kaupunkiin, josta toi takaisin kaikenlaisia tietoja.
JACHIMO. Häntä odotettiin, Ei ollut vielä. POSTHUMUS. Viel' on hyvin kaikki. Tuo kivi vielä säihkyykö? Vai teille Se liian himmi lie? JACHIMO. Jos hävitin, Niin kullassa sen arvon hävitin. Tekisin matkan kahta pitemmänkin, Jos tiedoss' yö niin lyhyt ois ja maire Kuin tuolla Britanniassa. Mun on sormus. POSTHUMUS. Sen kivi liian lujass on. JACHIMO. Ei lainkaan, Kun vaimonne niin hölläss' on.
Ken teist' ei vapise, kun minuun katsoo? Kumarrus nöyrä valtiaalle, taikka Vaviskaa valtaheittoa, te luopiot! Haa! maire konna, älä käänny pois! GLOSTER. Miks silmissäni väikyt, noita ryytty? MARGAREETA. Ma sulle kertaan kaikki pillatyösi: Sen totta teenkin, ennen kuin sun päästän. GLOSTER. Maanpakoon surman uhall' olet pantu.
Siin' emäkäärme on; mut pakoon päässyt Sikiö tuo, se myrkyllist' on juurta, Vaan vielä hampaaton. Pois mene; lisää Huomenna kuulen. LADY MACBETH. Kuningas, te ette Kehoita iloon. Atria on kaupan, Jos sit' ei mielin suoduks usein kuule. Saa ruokaa kotonaankin, mutta vieraiss' On kohtelu sen höystehenä: muuten On pidot kolkot. MACBETH. Maire muistuttaja!
Päivän Sana
Muut Etsivät