Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Saladin kertoi nyt kääpiön historian, joka kuului lähes näin: mielettömässä uteliaisuudessaan, tahi, kuten hän osaksi tunnusti, näpistelläksensä oli Nectabanus hiipinyt Konradin telttaan, josta hänen palveliansa olivat luopuneet, kiiruhtaen muutamat leiristä pois, ilmottamaan hänen veljelleen tappelun päätöstä, ja toiset nauttien niitä virvotuksia, joita sulttanin anteliaisuus oli heille jättänyt.
"Ei ole", sanoi Cethegus mahtavana ja palasi takaisin telttaan. "Onneksi ei ole enää tilaisuutta peräytyä. "Kuule siis: Minä kirjoitin jo kahdeksan päivää sitten keisarille, kerroin kaiken ja onnittelin häntä siitä, että hänen sotapäällikkönsä on saanut Ravennan käsiinsä verta vuodattamatta ja siten vienyt sodan loppuun." "Haa, prefekti", huusi Belisarius. "Sinä olet liian altis palvelemaan.
Voiton riemu hehkui hänen kasvoillansa, hänen sydämensä tykki ilosta. "Olen voittanut", huusi hän innoissansa, taputtaen käsiään. "Mutta myös minäkin olen voittanut", kuului hänen takaansa katkera, hirvittävä ääni, ja keisari tunsi, että joku tarttui hänen käsivarteensa rautaisella kouralla ja veti hänen telttaan. Carinus katsoi hämmästyneenä taaksensa ja huomasi Manlion synkeät kasvot.
"Hoida itseäsi. Sano isaurilaisille, ettei ketään saa laskea sisään." Jäätyään yksikseen telttaan prefekti alkoi lukea kirjettä. Hänen kasvonsa synkistyivät. Mahtavan otsan keskimmäinen ryppy tuli yhä syvemmäksi. Huulet sulkeutuivat yhä tiukemmin.
"Kaikkiaan siis satakuusikymmentätuhatta miestä", mainitsi protonotarius ojentaen kuninkaalle pergamenttikäärön. Kuninkaan totisille kasvoille ilmestyi iloinen välähdys. "Satakuusikymmentätuhatta goottisoturia. Pitäisikö niiden taistelematta laskea aseensa Belisariuksen edessä? "Kuinka pitkän ajan kuluttua olette lähtövalmiit?" Silloin musta Teja syöksyi telttaan.
Etevin musta orjani on saanut käskyn prinsessojen vastaanottamisesta hoviväkeni on pitävä huolta saattoväestänne ja itse tahdomme olla Richard kuninkaan kamariherra". Hän osotti sitte tietä komeaan telttaan, jossa nähtiin kaikkea, mitä kuninkaallinen ylöllisyys voipi ajatella.
Ennen kirjoittamista hän jo kerran itkikin, kun hän tarkoitusta varten vapautti hetkeksi itsensä Bellamyn ilmanalasta ja läksi puiston yksinäisyyteen kirjoittamaan konseptia Georgin kirjeeseen. Häneen tuli semmoinen kuva, että Georg, joka oli matkustanut pataljoonansa kanssa leiriin, tulee siellä päivän marsseista väsyneenä telttaan ja mitään aavistamatta rupeaa aukasemaan kirjettä.
Henry Tresillian syöksyi hänen eteensä puolustaaksensa häntä. «Kätkeytykää, Gertrudes, minä rukoilen hartaasti», sanoi hän. Vastauksen asemesta näytti Gertrudes korsikalaista tikariansa, jota ei koskaan jättänyt luotaan. Kumminkin onnistui Henryn pakoittaa hänet menemään telttaan sekä lupaamaan ettei sieltä lähtisi. Sillä välin olivat muutamat miehistä saaneet pyssyt käsiinsä.
Pitkä kuolemantuska ja epätoivo olivat tuhonneet tuon ilkeän naisen. Hän kuoli heti, kun hänet oli saatettu päivän valoon." "Hirmuista", huudahti Vitiges. "Se oli oikein", sanoi Teja. "Mutta minulla on vielä muutakin kerrottavaa." Mutta ennenkuin hän ehti jatkaa, riensivät Totila, Hildebad, Hildebrand ja muut goottilaiset päälliköt telttaan. "Joko hän tietää sen?" huusi Totila.
"Oletteko te yhdessä juonessa hänen kanssaan", huusi Belisarius vimmoissaan. "Vartijat tänne!" Kummankin oven kautta tuli sisään kaksi keihäsmiestä telttaan. Sillä välin Belisarius oli riistäytynyt irti Antoninasta ja paiskannut vasemmalla kädellään väkevän Prokopiuksen syrjään ikäänkuin tämä olisi ollut pieni lapsi. Kohottaen miekkansa hirvittävään iskuun hän hyökkäsi Cethegusta kohti.
Päivän Sana
Muut Etsivät