United States or Comoros ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Täällä oikealla", sanoi Jochem nämä olivat ne portaat, jotka veivät Mirjamin huoneeseen ja joita myöten Totila oli niin usein kulkenut "hiljaa! Vanhus on tänne tulossa." Iisak sieltä tulikin. Hän oli kuullut ylös melua. Hän tuli soihtu ja keihäs kädessä portaille. "Kuka siellä on? Mirjamko? Kuka tulee?" kysyi hän. "Minä, isä Iisak", vastasi Jochem. "Aioin vielä kerran kysyä."

Nuori, tulinen Totila piti äänettömän ystävänsä synkkämielisyyttä, jota hänen luonteensa ei käsittänyt ja jonka syytä hän ei tiennyt, sairaalloisuutena, josta oli pysyteltävä erillään. Poikavuosien aikaisen ystävän olivat syrjäyttäneet lempeä, vaikka samalla vakavaluonteinen Julius sekä sitten rakkaus.

"Missä on navarkkini Pomponius?" kysyi Amalasunta kiivaasti. "Haikalojen ruokana, kuningattareni, syvällä meressä." "Kuolema ja kadotus!" huusi Cethegus, joka ei enää voinut hillitä vihaansa. "Kuinka se on tapahtunut?" "Hyvin hauskasti. Veljeni Totila, näetkös sinä kai tunnet hänet oli Anconan satamassa kahden pienen laivan kanssa.

Mutta tietäköön hän sen, ettei Iffingien suku koskaan ole ollut orjana, vaan ikimuistoisista ajoista vapaana, vaikkakin baltisuvun suojeluksessa. "Kuningas Totila, ratkaise sinä heidän kohtalonsa." "No niin", virkkoi kuningas hymyillen, "sen vaivan sinä jo olet minulta säästänyt, Apulian herttua."

Kuolemattoman sieluni koti ei ole täällä alhaalla. "Se ikävöi siihen valtakuntaan, jossa kaikki on toisin kuin täällä." "Pysähdy, Julius", sanoi Totila jääden seisomaan keihääseensä nojaten. "Täällä maan päällä on minulla varma jalansija. Salli minun seisoa ja elää täällä, nauttia täällä kauneudesta voimieni mukaan ja tehdä hyvää voimieni mukaan.

"Vaiti, ystäväni", huudahti Totila, "missä on ihmiskunta, josta uneksit. "En näe sitä. Näen vain gootteja, roomalaisia, bysanttilaisia. "Jossain yläilmoissa todellisten kansojen yläpuolella olevaa ihmiskuntaa en tunne. "Minä palvelen ihmiskuntaa siten, että elän kansani hyväksi. "En voi muuta. En voi vetää päältäni nahkaa, jonka sisässä olen syntynyt.

Milloin tahansa hän saattoi laskea maihin Sisiliassa ja tulla Italiaankin, sillä kuningas ei ollut kiivaista kehoituksista huolimatta lähettänyt laivoja. Näinä päivinä Totila aikoi itse lähteä Sisiliaan ottamaan selkoa vihollisen puuhista. Täällä he olisivat aivan turvattomat. Hän pyysi Valerian isää heti lähtemään maata myöten takaisin Napoliin.

Mutta minä purjehdin tänne nopeimmalla laivallamme ja tapasin satamassa nämä kolme baltia juuri parhaaseen aikaan." Syntyi hiljaisuus, jonka aikana voitetut miettivät vaikeata asemaansa. Cethegus oli vastustamatta myöntynyt kaikkeen varmassa pakenemisen toivossa, mutta pako olikin käynyt mahdottomaksi. Hänen parhaan suunnitelmansa oli Totila turmellut.

"Sinä, Totila, tunnet vanhempieni elämän kirouksen, sillä mehän olimme yht'aikaa Regiumissa kuningas Teoderikin asekoulussa Hildebrand-vanhuksen kasvatettavina." "Niin olimme ja rakastimme toisiamme kuin veljekset", sanoi kuningas. "Alussa olin minä vanhempieni kohtalon vuoksi arka, umpimielinen ja alakuloinen. "Mutta sinun päivänpaisteinen olentosi valaisi minunkin mieleni.

"Totila sanoi, että hänellä on Ravennan hovissa paljon vihollisia. "Me kerroimme tapauksen kreivi Uliarikselle, Napolissa olevien goottien päällikölle. Hän tarkastutti ruumiin ja pani toimeen tutkimuksen tuloksetta. "Mutta tämä vakava seikkailu on lujentanut nuorta ystävyyttämme ja vahvistanut sen verellä. "Ystävyysliittomme on nyt totinen ja pyhä.