Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Totila sysäsi hänet luotaan. "Nyt olet tarpeeksi raivonnut. "Ei, en ole hänelle mitään puhunut en vielä. "Vaikka olisit sen ansainnut. "Yhä vielä, senkin jälkeen " "Vaikene", sanoi Ahalla uhaten. "Sinä et voi hillitä rakkauttasi etkä vihaasi. "Sinä käyt ystäväsi kimppuun kuin hullu, kuin petoeläin.
Muutamassa viikossa kaikki kaupungit ja linnat Mediolanumiin saakka olivat antautuneet hänelle. Totila ei ensimmäisestä piirityksestä viisastuneena tahtonut panna sotajoukkoaan alttiiksi hyökätessään prefektin suurenmoisia varustuksia vastaan, sitäpaitsi hän tahtoi säästää tulevaa pääkaupunkiaan väkirynnäköltä.
Silloin kahahtivat oviverhot ja Syphax syöksyi hengästyneenä hänen vuoteensa ääreen. "Tiedän mitä aiot sanoa", huudahti Cethegus hypähtäen vuoteeltaan. "Gootit tulevat." "Niin, herra, huomenna he ovat täällä. He hyökkäävät salarialaista porttia vastaan. Minulla oli kuningattaren paras hevonen, mutta Totila, joka on etujoukkojen päällikkönä, kiitää kuin erämaan tuuli.
"Belisarius oli sillä välin päässyt pystyyn ja paiskasi nyt kiukuissaan goottia niin ankarasti keihäällä rintahaarniskaan, että tämä lensi hevosen selästä. "Me päästimme riemuhuudon, mutta nuori Totila " "Mitä hänestä?" "Kun hän näki veljensä kaatuvan, hän mursi raivoissaan tien henkivartioiden peitsien läpi Belisariuksen luo.
"Tuollaista yhdennäköisyyttä en ole koskaan ennen huomannut. "Tuolla pojalla on aatelismiehen ryhti." "Terve, kuningas Totila! Rauhaa ja terveyttä", huusi väkijoukko. Mutta nuori ratsun taluttaja katsoi kuninkaan loistaviin kasvoihin ja lauloi hiljaa hopeankirkkaalla äänellään: "Vapise, vihdoin synkkä Cethegus! Täällä ei auta metkusi alhat. Uhkasi murtaa urhoinen Teja.
"Enkä minä koskaan hänestä", huusi Totila tarttuen Valerian oikeaan käteen. Nuoret seisoivat siinä kuun kirkkaassa valossa vanhuksen edessä pystypäisinä ja päättäväisinä. Heidän jaloista piirteistään ja vartaloistaan kuvastui tällä hetkellä pyhä innostus. Ryhmä oli niin kaunis, että vihastuneen isän sydän alkoi heltyä. "Valeria, lapseni!" "Oi, isäni!
"Niin, kansat ovat kuin joka vuosi vaihtelevat lehdet puun rungossa", sanoi Julius miettiväisesti. "Kukahan tässä maassa teidän jälkeenne hallitsee?" Totila pysähtyi. "Meidän jälkeemmekö?" kysyi hän ihmeissään. "Niin, et kai sinä usko, että sinun goottisi ikuisesti pysyisivät hallitsevana kansana." "En tiedä", sanoi Totila lähtien hitaasti matkaa jatkamaan.
"Eilisiltana hän sai valmiiksi varustuksen yläpuolellamme olevalle kukkulalle ja heitättää nyt tulinuolia päällemme. "Koetin viime yönä karkoittaa hänet sieltä, mutta en onnistunut. "Heitä oli seitsemän yhtä vastaan, enkä saanut muuta kuin tämän haavan harmaaseen päähäni." "Varustus täytyy hävittää", sanoi Totila miettiväisenä. "Se on selvää, mutta eipä se ota lähteäkseen. Eikä tässä vielä kaikki.
Kansalle hän jakoi runsaasti viljaa ja hankki sirkusnäytäntöjä. Frankkien kuninkaat saivat myöskin tietää olojen muutokset. He lähettivät lahjoja, mutta niitä ei otettu vastaan, he lähettivät sanansaattajia, mutta Totila ei huolinut niitä puheilleen. Länsigoottien kuningas tarjoutui liittolaiseksi Bysanttia vastaan ja tarjosi tyttärensä Totilalle puolisoksi.
Prefektin antama vastaisku tunki Totilan vaipan läpi, mutta pysähtyi rengaspanssariin. Iskun voimasta Totila sentään peräytyi puoli askelta. Seuraava yhteentörmäys oli ehdottomasti verinen, sillä heillä ei ollut kummallakaan kilpeä. Uudestaan he hyökkäsivät.
Päivän Sana
Muut Etsivät