Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Ja kiitospa vihdoin viimeinen, kun laulun lahjan sa annoit, kun riemut ja murheet lapsosen näin sävelten siivillä kannoit, sen sulta, sulta ma yksin sain ja sulle siitä mä vastaan vain ja leiviskästäni tilin teen, miten käytin mä kanteleen. Soi, helise kulkijan kannel vain! Halo aaltoja laulajan haaksi! Käy purjehin täysin ja pullistuvain, jätä välkkyvä jälki taaksi!
Vaan kysyn sulta, Jorainpoika, mies, Ken milloin salaa, milloin julkisesti Mun henkeäni väijyt, onko sulla Se voima, puhdas, järkähtämätön, Mi siltä vaaditaan, ken täyttämään Käy taivaan tuomiota? ASARIA. Jahve jo Sun lyönyt on, ja siks en sua pelkää. AHAB. Vaan kädessäin on säkenöivä säilä Ja tuomiolle sillä ensin sun Ja sitten uuden herrasi ma vaadin. ASARIA. Sa olet tuomittu. Sa osasit!
Mut ääni Jehovan Profeetan kautta haastaa: Pois sukus karkoitan Ma luvatusta maasta Ja sulta vallanperijän Ja poikapolven hävitän. 1900=luvulta. Vapauden keväisen virttä Nyt leivo se laulelee, Ja maamies peltotyöstään Sen laulua kuuntelee. Ja niinkuin vuolas koski Sävelet sen helkehtii, Ja talven painama rinta Kevättunnetta tulvehtii.
Tee kuin tahdot Jeesus aina. Lapseni on sulta laina. Tuli linnahan köyhä sotamies Kunigunda, ah, Kunigunda »Hei, heitukka, kustapa kulkee ties?» Minä maailman matkoja astun.» »Ja jos olet suora sotamies » Kunigunda, ah, Kunigunda »niin tännekin loppua voi sinun ties». »Sama mulle, mut palkan ma tahdon.»
Ja Mestariini kääntyen hän lausui: »Mit tietää tahdot häitä, kysy ennen kuin toiset nuo lyö kappaleiksi hänet!» Oppaani näin: »Nyt muista sulta kysyn. Latinalaista ketään tuntenetko pien alla tuon?» Hän vastas: »Juuri jätin ma erään, joka lähimaasta oli. Josp' öisin vielä seurassansa siellä, en pelkäis kynsiä, en hankojakaan!»
AHAB. Niin varma olen voitosta ett'en Sentähden kaipaa todistusta uutta; Vaan kuulkaamme nyt vuoksi vieraamme, Min tiedon tuopi Mika Jemlanpoika. Sun vankilasta olen kutsunut. Me ennustusta sulta tahdomme.
MEFISTOFELES. Kun, herra, taaski kerran lähenet, Kysellen kuink' on laita maankin päällä, Ja ylipään mua kyllä suvaitset, Näet munki luonas terveisillä täällä. Jos kaikki seurakin mua pilkkajais, Ei kauniit lauselmat vaan luonnu multa; Mun pathos varmaankin sua naurattais, Ellei jo nauru jäänyt oisi sulta. En taida tähdist', auringoista haastaa; Näen vain, mi vaiva ihmismieltä raastaa.
Jos, toisen orjana, selkääsi säästellä mielit, niin elä siinä kuhnaile eläkä kahnaile, vaan pujehtele kuin salakka, ja kerkeä, kuin tulen leimaus, vastaamaan ole, koska jotain sulta kysytään. VIKSARI. Parempi vielä, jos vastaat jo vähän ennen kuin kysymys tullutkaan on. TIERA. Ha ha ha! veitikka, sinä. NYYRIKKI. Vikkelyyttä siinä tarvitaan. TIERA. Mutta sitten, sitten?
Sano siis, avun saanko ma sulta!" Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Huoleti julki jo tuo jumalneuvot, jotka sa tiedät.
Itsekin hengeti koht' olet maassa, jos astua tohdit ankaran peitseni tielle, mi liljanvalkean varren puhkoo sulta, ja sen lihat, rasvat koiria Troian 831 ruokkia saa sekä lintuja, kun virut laivojen luona." Virkki ja ryntäsi päin etumaisena, valtavin huudoin seurasi päälliköt muut, väki myös kera kiljuvin innoin.
Päivän Sana
Muut Etsivät