Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Kun tulen kotiin ja menen puutarhaan, nukkuu Yrjö todellakin siellä, nukkuu päiväpaisteessa huoneen seinämällä ruohistossa, keppihevonen vieressään ja sukanvarret nilkkoihin valuneina. Hän nukkuu niin sikeästi, ettei herää, vaikka nostan hänet syliini ja kannan sisään vuoteelleen untansa jatkamaan.
Hänellä oli pienissä jaloissaan kultaompeleiset samettitohvelit, ja silkkisukan peittämiin korkeihin nilkkoihin katsahtaessa ajatusta huimasi. Korpinmustia kiharoita pitivät huolimattomasti koossa pienet kultakammat, niinkuin sen ajan tapa oli. Loistavan valkoisissa sormissa säteilivät kullatun pronssilampun valossa jalokivet, kirkkaat kuin vesi.
Mutta kun vanginkulettaja alkoi lukita jalkarautoja viimeksi tuodun nilkkoihin, alkoi Vennu kirota. Hän tahtoi vielä kerran näyttää olevansa mies, joka ei pelkää. Toiset yhtyivät samaan melskeeseen, sekä sitä säestämään tervehtimään tulleet tuttavat. »Hiljaa!» Se räjähti varmasti samalla kuin jalka paukahti lattiaan.
Mi... Mitä lempoa tämä on? huusi isä ulos Matille kasvot punaisina. Tämä alkoi selitellä. Sillä aikaa luisti Vesa seinää pitkin ruokahuoneeseen. Siellä makasi Musti sängyn alla. Hän kaivautui sen toveriksi ja alkoi hyväillä Mustia. Hetken perästä saapui isä, tarttui poikansa nilkkoihin ja vetäsi hänet pois sängyn alta.
Hän oli puettu yksinkertaiseen, valkoiseen tunikaan, joka ulottui kaulasta nilkkoihin; toisessa kädessä hänellä oli kukkaskori, toisessa pronssinen vesiastia.
Jaloissa vanhat, suuret, puolivillaiset, harmaat housut ja jalkineina paikkaiset turkkitöppöset, raasuisilla siisnoilla kiinnitetyt nilkkoihin, että pysyivät jaloissa. Tuolille lähelle nimismiehen istuinta asettivat miehet Juken istumaan varovasti kuin paperinuken. Ja suuri pusa oli miehillä sitä saadessa siihen asettumaan, sillä pieninkin kosketus tuotti kipeän voivahtavan kirkaisun.
Hänelle näet oli tapahtunut sellainen onnettomuus, että hänen housunkannattimensa olivat katkenneet taistelussa torvensoittajan kanssa, ja hänen täytyi nyt pidellä housujaan estääkseen niitä luisumasta alas nilkkoihin. Kun hän nyt vihoissaan unohti tämän ja hosui molemmin käsin, rupesivat housut luisumaan alas ja hänen täytyi tarttua niihin kiinni ja estelemättä antaa viedä itseään muiden mukana.
Niskaan, nilkkoihin löi reunusnahka, mi juoksi mustana juovana kiertäen äärt' uron kumpurakilven. Glaukos, aaluva Hippolokhon, sekä Tydeun poika törmäsi rintamien välill' yhteen taisteloinnoin. Mutta kun rientäissään liki tullut toist' oli toinen, ensin virkkoi noin sotaärjyinen Diomedes: 122 "Heimoa kuolollisten kenp' olet urho sa uljas?
MENENIUS. Yks sana vaan, yks sana! Nopea tiiker'-raivo tuo kun katuu Hätäistä kiirettään, sen liian myöhä Sitoa nilkkoihin on lyijypainot. Lain mukaan menetelkää; muuten syntyy Kosk' on hän rakastettu puolueita, Ja suuren Rooman tuhoo Rooman miehet. BRUTUS. Jos niin ois, SICINIUS. Mitä siinä rupatatte? Lakia kuinka kuulee hän, sen näimme: Aediiliä löi hän, meitä uhkas. Tulkaa!
Pappilan keittiössä oli piika päässyt vasta ylös ja rapisteli unen töhmeröisiä silmiään panna tuhertaessaan kenkiä jalkaansa, kun Kaisan lapset, Saimi eellimäisenä, hiipivät sisään ja vettä juoksevat hameen helmat löpsähtelivät paljaisiin nilkkoihin. Vieraitten tulemisesta piiankin silmät hieman kirkastuivat kun näki vielä lasten silmät olevan niin itkeneen ja itkevän näköisiä.
Päivän Sana
Muut Etsivät