Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Siitä, joka mailman loi, emme tiedä, emme voi tietää muuta kuin ominaisuuksia voiman ja ikuisen järjestelmällisyyden ankaran, hävittävän, toimitarmoisen säännöllisyyden joka ei välitä rahtuakaan yksityisistä tapauksista joka aina kiertää, aina palaa, aina tuhoo piittaamatta niistä hajonneista sydämistä jotka suuresta joukosta singonneina ovat joutuneet sen pyörien tuhoamiksi ja polttamiksi.
LADY MACBETH. Voi, heränneen heidän pelkään Ja tekemättä jääneen työn; ei rikos, Vaan yritys se meidät tuhoo. Vaiti! Asetin valmihiksi miesten puukot; Ne huomasi hän kai. Jos ei hän olis Isääni muistuttanut nukkuessaan, Min' oisin tehnyt sen. Mun mieheni! MACBETH. Nyt on se tehty. Kuulitko sa mitä? LADY MACBETH. Yöhuuhkan huudon vaan ja sirkan laulun. Puhuitko sinä? MACBETH. Milloin?
Ma, alamainen, alamaisille Nyt puhun Herran herättämänä Näin rohkeasti eestä voideltunsa. Lord Hereford, tämä teidän kuninkaanne Herefordin kuninkaan on kavaltaja; Jos hänet kruunaatte, niin ennustan: Tät' inhaa työtä tulevaisuus voihkaa, Maan poikain veri omaa maata höystää, Pakanain, turkkein luona rauha uinuu, Ja tässä rauhan maassa suku suvun Ja heimo heimon sotatulin tuhoo.
Hirtti ensin itsensä Karl Johan Argillander. Iloa nyt yksin piti yllä Niku Flander. Puukotettiin mylläri. Tytär lapsenmurhan teki, toinen murtovarkauden, min äiti itse näki. Konemestari murskaks meni hammasrattaan siipiin. Kautta Kivesjärven kylän kauhu kalvas hiipii. Minkä tytär raiskataan, min pirtin tuli tuhoo. Onnetuutta, orpoutta Kives-ruukki uhoo. Miehet karkaa metsiin.
Seuraavan: kaikki on vain yleisten lakien alaista, aurinko helottaa monien iloksi mutta toisille se voi olla surun aiheena; yö tuo unta joukoille, mutta se sulkee syliinsä myöskin murhaajan; metsät koristavat maata, mutta niissä elää myöskin käärme ja jalopeura; meri kantaa tuhansia laivoja, mutta se tuhoo myöskin jonkun.
Kukka on vikaantunut. Sen kupu on katkera reunoja myöden. Mato tekee työtänsä ja tuhoo pian uhrinsa. Mitä pikemmin, sitä parempi. Mutta minä en tahdo poiketa aineestani". "Semmoisessa kovassa mielentuskassa ollessani, jota ei edes Mrs.
Taivaassa lohtu on, me päällä maan. Miss' on vain tuskaa, huolta, kärsimistä. Miehenne kauas pelastajaks läksi, Sill' aikaa toiset kodin tuhoo hältä: Ja minä pantu maata auttamaan, Jok' olen heikko tueks itselleni. Nyt seuraa juomingeita huono vointi; Nyt tutaan liehakoivat ystävät. PALVELIJA. Poiss' oli, herra, poikanne, kun saavuin. YORK. Vai poissa! Hyvä! Käyköön kuinka käy!
»Kalenus», egyptiläinen virkkoi tälle papille, »olet saanut kuvapatsaan äänen paljon paranemaan minun neuvojani seuratessasi; ja säkeesi ovat verrattomat. Ennusta aina onnellista tulevaisuutta, paitsi milloin täyttyminen näyttää tuiki mahdottomalta.» »Ja jos», Kalenus lisäsi, »myrsky nouseekin ja tuhoo nuo kirotut laivat, emmekö ole niin ennustaneetkin?
TASSO. Noin lempein kielin älä mulle puhu, sanoiltas viisailta sä säästä minut! Suo mulle onni hämärä, ett' ensin en tulis järkiini, ja järjiltäni senjälkeen joutuisi. Ma ruhjotuksi ytimiin saakka tunnen itseni, ja elän vain sen tunteakseni. Mua epätoivon raivo kouristaa, ja hornantuskassa, mi minut tuhoo, on herjaus vain heikko tuskanääni. Ma tahdon pois!
TASSO. Oi, päästäni pois seppel ottakaa, pois ottakaa! Se polttaa kulmillani! Ja niinkuin päivänsäde, liian kuuma, tapaisi päätäin, tajunvoimani se tuhoo otsastani. Kuume riehuu mun veressäni. Anteeks! Tää on liikaa! LEONORA. Tää lehvä ennemminkin suojaa päätäs, sun, jonka kuumat seudut mainehen on kuljettava, ja sun otsaas varjoo.
Päivän Sana
Muut Etsivät