Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Te tiedätte sen, niinkuin jumalatkin, Mit' ikään rahvaan korvaan kuiskikoot Nuo rauhanhäiritsijät ettei mitään Lainvastaist' ole tehty röyhkeille Tituksen pojille. Vaikk' onkin suru Hält' älyn pimittänyt, saako silti Hän meihin puuskiaan ja oikkujaan Ja kostoaan ja katkeruuttaan purkaa? Nyt kirjoittaa hän taivaalt' apua: Kas, tuo on Zeulle, tuo Apollolle, Hermeelle tuo, tuo sodan jumalalle!
Mut ovellenpa astuvan ei näy Sivuitse hiljaa hiipien hän käy, Ja seisahtuupi ikkunaisen alle. Mit' aikoo hän, kenties hän rosvo on, Mi talonväelle syvään nukkuvalle Tuo ryöstön, tuopi murhan, kunnoton! Sen näyttää koko muoto; partansa Tuo pitkä, siivomaton, sakea; Likaiset ryysyt kulunehen puvun; Reikäinen kate pörhettyisen pään; Ja liike levoton, mi Kainin suvun Eroittaa muista ihmisveljistään.
Siis, kallis äiti, niin nyt teitä kutsun, Puhukaa puolestani, kertokaa, Mit' aion olla, eikä mitä olen, Ei hyveitäni, vaan mit' aion hyvää; Vedotkaa ajan luonteeseen ja pakkoon Ja suuriss' älkää hankkeiss' oikutelko. ELISABETH. Näin perkeleenkö kiusata mua annan? RICHARD. Niin kyllä, perkele jos hyvään kiusaa. ELISABETH. Näin itse unhotanko itseni? RICHARD. Niin, itsenne jos muisto teitä loukkaa.
Levittele huuto, Ett' Anna, vaimoni, on pahoin sairas: Ma laitan niin, ett' alallaan hän pysyy. Ja etsi köyhä aatelinen, jolle Clarencen tyttären voin heti naittaa; On poika typerä, en häntä pelkää. Mit' uneksit? Levitä, että sairas On Anna, kuningatar, kuolemallaan; No, joutuun! Poistaa täytyy kaikki toiveet, Joist' olla voisi vaaraa, jos ne kasvaa.
Kaiken tämän Toivonen selitti lapsille. Ja niin loppui tämä koulupäivä. SUNNUNTAIKOULUSTA JA MIT
DEMETRIUS. Miks soivat linnassa nyt torvet noin? CHIRON. Kai ilost', ett' on keisarilla poika. DEMETRIUS. Vait, kuka tuossa? HOITAJA. Huoment', arvon herrat! Ken teist' on nähnyt Aaronin, sen maurin? AARON. Maurin tai kauriin, se on yhtä kaikki; Täss' Aaron on; mit' Aaronista tahdot? HOITAJA. Oi, rakas Aaron, hukass' olemme! Nyt auta, tai sun ikipiina perii! AARON. Haa!
Sa katso, kurja, mertes rannikoita ja sitten silmää maasi sydämehen, siell' onko paikkaa rauhallista yhtään. Mit' auttaa, että Justinianus ohjiin opetti sun, kun satulass' ei ketään? Hänt' ilman häpeämme pienemp' oisi! Voi teitä, joiden olla pitäis hurskaat ja suoda satulansa keisarille, jos tietäisitte, mik' on tahto Luojan!
NATHAN. Ei, dervishi, ei sentään! DERVISHI. Teidän helppoa on haastaa. Mit' annatte, jos saatte paikkani? NATHAN. Se mitä tuottaa sulle? DERVISHI. Minulle? Vain tyhjää! Te, te siitä hyötyisitte. Kun luode kassass' on ja usein on se te siihen vuoksen luotte omillanne ja korot mielin määrin otatte. NATHAN. Ja koron koron korot? DERVISHI. Niinpä niin! NATHAN. Pääomani vain korkoja ois vihdoin
DESDEMONA. Ja sinäkin mua armahda! En koskaan Sua pettänyt, en Cassiot' armastanut Enemmän, kuin mit' itse taivas salli; En koskaan antanut ma lahjaa hälle. OTHELLO. Näin liinani ma hällä, jumal'auta! Valapatto! Sydämeni kiveks muutat. Mink' aion tehdä, murhaks sen nyt huomaan, Vaikk' uhriks luulin sen. Ma näin sen liinan. DESDEMONA. Sen sitten löysi hän; en koskaan hälle Sit' antanut.
Miks laulaisin siis minä, jolle on kantelo suotu, riemuja muita ja murheita muita? Taida en lukea tähtiä taivahan kannen, en kaloja meren, en kukkia nurmen. Laulan ma siis, mit' on ihmisen laulaa suotu. Ei sovi urhon tietoja, taitoja laulaa, ei esiintuoda. Sankarin sopii laulaa vaan, miten vaihtuvi vuodet ja viikot, miten kipinät syttyy ja jälleen sammuu ja kuinka kulkee kuolon ja elämän laki.
Päivän Sana
Muut Etsivät