United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ilpo kysyi arpaa, kotikannusta saunassaan tiedusteli, mutta ei arpa mitänä tiennyt; palanut oli iso kannus, joka koko heimon asioissa neuvoja antoi, ja vapisi arpojan käsi. Poissa oli oikea arpoja. Ja mitäpä arvastakaan, valetta oli Panullekin ladellut... Lähetettiin Jorman majalle miehiä neuvoa kysymään.
RUOTUS: Siis olet mulle kiitollinen, että sun talohon otin? TAPANI: Kuink' en oisi? Totta toki. Toki tää toista on eloa, kuin oli ennen laukun kanssa taloteitä tallustella. Teitä kiitän ma ijäti. RUOTUS: Se piankin nähtänehen. Peljännetkö? TAPANI: No, minä en pelkää niin mitänä jos ei varsin hengen vaara. RUOTUS: Täss' ei ole. Naisen näitkö, tuon, joka kylpyä kyseli?
Niinpä Niilokin pakeni, Hartioilla huoli raskas, Ku hänen kupehiansa Kannuksinsa kaivelevi; Niinkuin hepo hinkalossa, Jon päällä laki palavi, Niin hänellä heitteleksen Syän sykkien povessa. «Kahilistoa» käveli, Osasi «Ojantohonki», Siin' ei löytänyt sijoa, Kuhun päätä painaltoa. Turhin tuotakin tavotti: Yksin olla, itseksehen, Ei vaan vammalle syämen Löyä lääkettä mitänä.
Linnun lentävän näkevät, Kokkolinnun liitelevän, Näiltä tuulilta tulevan, Näiltä ilmoin ennättävän, Niin kyselevät kokolta: "Oi sie kulta kokkoseni! Etkö tietäisi sanoa, Mitenkä iso elävi, Siellä Pietarin pihoilla, Ulitsoilla uuen linnan?" Ei kokko mitänä tieä, Ei se tunne tuhma lintu; Kokko tiesi kuolleheksi, Lintu liioin maanneheksi, Ikävihin kuolleheksi, Itkuihin kaonneheksi.
Eihän tämän oikeastaan ole hätä eikä mikään tämän meidän kielen, säilyy se siinä, mihin on kerran maahan pantu, vaikkei häntä hyvin hoidettaisikaan. Hoitelee itse itseänsä. Mutta siellä on kieliä ja murteita korpien katveissa, jotka kuolevat ja tukehtuvat eivätkä jätä jälkeensä muistoa niin mitänä; ei enempää kuin lehti, minkä toinen lehti allensa peittää.
Erinomattain kiellettäköön nuorempia, heikkoja ja kiwulaisia lapsia mitänä yli woimainsa nostelemasta, kauwan yhdessä työssä wiipymästä, pitkiä matkoja käymästä, änkään juoksemasta taikka muulla tawalla kowin waiwaumasta, josta waan tyrät, muut puhkeamat ja repeämät ynnä montaki wikaa ja kiwulaisuutta taitaisiwat alkunsa saada.
Niin sanoo köyhä kansa elämästään, joka ei juuri lienekään paljon maksavainen, koska suksen voidekin on pitänyt ruoaksi menettää. Jumalassa juoksun määrä, ei miehen ripeydessä. Kaunis sananlasku, vertaeleva ei kenenkään, parahimmankaan mitänä itsestänsä voivan.
Enemmän mä mielestäni itsestäni tykkään, Poies, poies vierestäni kehnot pojat lykkään. Synniksi sitä sanotaan ja syntipä se lienee, Nuoren tytön ruvetella kehnon pojan viereen. Pian on se tyttö raukka tullut kunnialta, Joka kerran heittäytyi noien poikien valtaan. Pojilla ja susilla on yhtäläinen mieli, Susi ei virka mitänä, pojill' on liukas kieli.
Koska ei nyt konsonantit Anna ääntä yksinänsä; Vaan kun vokalit sekahan Paikoillensa pantanehen, Kyllä sattuupi sanoja Lukioille, laulajoille, Taitaville, tietäville, Käypi nimiksi, runoiksi, Aina passaapi paraiksi, Kun on miestä miettimähän, Ett'ei vesoja välihin Tapaturmassa tapahu, Tule turhia sanoja, Jotk' ei merkitse mitänä.
Konna, joka et kuolleillekaan rauhaa Anna! heittää Olai hänen silmilleen ja laskee lyhtynsä maahan. Et olisi mitänä mahtanut, jatkaa Panu, ellei oma vereni vastaani noussut, oma kiroomani eteeni osunut. Minua oli auttavinaan Lapin noita, sinua auttoi ... en sanoja saanut ... sala-ansan viritti ... itselläni pääni hinnan maksatti... Pitkä on kostajan käsi! virkkoi pappi.