Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Nähtävästi hän harkitsi uutta kysymystä. Hanna odotti, mitä tuleman piti. Eikä aikaakaan, niin kuului: »Tykkääkö neiti ajelemisesta?» »Tykkään.» »Uuden vuoden päivänä aiotaan pitää rekiretket.» »Niin olen kuullut.» »Semmoiset olisivat hauskat ylipään. Tahtovat vaan tulla niin hiton kalliiksi.» »Eikö niitä voisi laittaa yksinkertaisemmiksi?» »Se on se hevonen, joka maksaa.» »Niin, se on totta.»
»Ei», vastasi Elsa empimättä ja vakuuttavasti ja hävetti häntä nyt mahdottomasti, että oli sanonut Liisalle äsken niin. »Kun rukoilee Jumalaa, niin eihän tule?» »Ei.» »Minäpä rukoilen aina. Ja minä tykkään sinusta.» »Liisa ja Elsa», huudettiin tyttöjoukosta. Semmoinen ilon puuska tapasi molemmat, niin Elsan kuin Liisankin, että kohoksi maasta kiskasi.
Mutta niin muuttuu mailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut hädintuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu mailma, Eskoni. ESKO. Mitäs mamma nyt tykkää minusta? Niin; mitä minä tykkään. Se vaatetus kelpaa, könsikkä. ESKO. Kuinka istuu selkäpuoleni käydessäni tänne ovenpieltä kohden? Katselkaa minua tarkasti taakse. TOPIAS. Oivallisesti! Sinä käyt komeasti kuin rakuunahevoinen.
No se on muuan niitä vanhoja kampraatteja, Tepon Iikka vain muistanetteko sitä poikasena: sellainen jutikka, jos satuitte huomaamaan. Eikä se nytkään ole erinomainen, onpahan vain kuin tuossa. Vaan minä tykkään merimiehistä, ja kun Iikkakin on vähän sitä sorttia, niin ajattelin, että otanmahan tuon, sillä muitakaan en saa.
Minä olen kaunis tyttö, niinkuin keon kukka, Moni poika minua toivottavi hukkaan. Pojat käyvät kovia teitä kangaspellon kautta, Keskustellen keskenänsä mikä neuo auttaa. Eipä tälle tyttärelle kehnonlaiset kelpaa. Kangasta on kuottuna sekä housuverkaa. Enemmän mä mielestäni itsestäni tykkään, Poies, poies puoleltani kehnon pojan lykkään.
EEVA. Pieni talo, hyvin hyvin pieni, siinä lehmä, lammas, porsas ja korea kukko! ONNEN HERRA. Aivan niin kuin minä. Sellaisesta minäkin tykkään. Sehän on kaunista kuin saduissa. EEVA. Mutta mitäs kapteenin mamma siitä sanoisi? ONNEN HERRA. Mamma sanoi, että minä tulen Eevan kanssa hyvin onnelliseksi, sillä Eeva on harvinainen tyttö ja saanut hyvän kasvatuksen.
ELLI. Kysy, niin saat kuulla! Lausupa mulle kerran totta, lausu Elli kulta, Ootko koskaan tuntenut sa rakkauden tulta. Onkohan poian silmäykset vielä eläissäsi Koskaan saaneet lämpimäksi nuorta sydäntäsi? Yhden mä tiedän sorjan ja sievän, josta ma hiukan tykkään. Saisko tuota rakastaa, en ole kysynytkään. Ei ole tullut isännältä tuota kysytyksi, Saisko ottaa ystävää, vai täytyykö olla yksin.
Sellaisista minä juuri tykkään. No, no ... naisen on oltava plyygi. Mutta tule nyt framille sieltä kardiinin takaa. Minulla on paljon sinulle puhumista. Ja jos tahdot, on hauskaakin: semmoisia juttuja, että tulee vatsassa kipeää, kun kuuntelee. Menkäämme tuonne metsään käveleen! Ja limonaadikioskille ... syömään baakelsia. Kyllä minulla rahaa löytyy.
"Kerrankin", jatkoi Andersson lohijuttuansa, "kerrankin tuli nuotalle taas kenrali Stroganow, hyvin lysti ukko, oli palvellut Klaunoi Staapissa ja ollut oikein Kaukasin sodassa; neljäkymmentä kahdeksan ristiä ja tähteä rinnalla. Minä tunsin ukon oikein hyvin; aina kun nuotalla tavattiin, niin aina puhutteli minua: 'Aha', sanoi, 'Antrei Antreits, pannaankos nuuskaa? Ja sitten kun ottaa taskustaan keisarin antaman priljanttisen taulinkan; siinä keisarin potretti, ei tämän, mutta sen vainajan, Aleksander ftaroi. Siitä hän minulle sitten tarjosi aina; 'otapas nuuskaa', sanoi, 'Antrei Antreits; minä tykkään Suomen pojista, semmoisista kuin sinä. Nuuskattiin sitten ja rupateltiin. Niin, siinä ukko monastikin jutteli minulle semmoista, mistä ei kasettiloissa saanut hiiskahtaakaan.
Ja taas hän jatkoi: »Tykkääkö neiti tanssista?» »Kyllä.» »Vai niin; minäkin tykkään.» »Vai niin!» »Mutta tykkääkö neiti onkimisesta?» »Kuinka? Onkimisesta?» »Niin. Tykkääkö neiti onkimisesta?» »Kyllä. Jotenkin paljon. Taikka oikeammin järvellä olemisesta. En tiedä mitään hauskempaa.» Hän aikoi jatkaa; mutta pysähtyi, kun huomasi, ettei kavaljeeri ollenkaan seurannut.
Päivän Sana
Muut Etsivät