United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sydämessään hän toivoi, että äiti taas lähtisi ja jättäisi heidät kahden Olgan kanssa, sillä äidin kuullen he eivät voisi näin vapaasti puhua. Sitä toivoa seurasi kuitenkin tunnon vaivat ja hän keksi heti sanoa jotain ystävällistä äidille. Uuden vuoden päivänä pantiin todella rekiretket toimeen. Herra Salmela oli pyytänyt Hannaa.
»Tules katsomaan, Maijaliisa», sanoi Miina, joka oli vetäissyt ikkunaverhon syrjään. »Rekiretket!» He lukivat kolmattakymmentä hevosta ja ehättivät ottamaan selkoa siitä, kenen kanssa itsekukin ajoi. »Ja näepäs, tuossahan on maisteri Nymark. Kuka istui hänen rinnallaan?» »En tuntenut, mutta kaunis se vaan oli.» »Tiesitkös, että hän eilen olisi pyytänyt meidän rouvaa.» »Niin kerroit.
Kaikki riippui hänestä, Kansallisteatterin iltamat, rekiretket, hyväntekeväisyysarpajaiset, juhlapäivälliset olivat »hyvin onnistuneet» tahi »aivan onnistumattomat», sen mukaan oliko Esteri Kalm mukana vai ei. Ihmekö jos neiti Smarin oli mielissään. Ja ihmekö, jos hänen kirjeitään forstmestarinna luki ilolla forstmestarille sanoen: »Näetkös nyt!» Ja forstmestari oli shakkimatti.
Nähtävästi hän harkitsi uutta kysymystä. Hanna odotti, mitä tuleman piti. Eikä aikaakaan, niin kuului: »Tykkääkö neiti ajelemisesta?» »Tykkään.» »Uuden vuoden päivänä aiotaan pitää rekiretket.» »Niin olen kuullut.» »Semmoiset olisivat hauskat ylipään. Tahtovat vaan tulla niin hiton kalliiksi.» »Eikö niitä voisi laittaa yksinkertaisemmiksi?» »Se on se hevonen, joka maksaa.» »Niin, se on totta.»