United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kansa outoja anoopi, Ikävöitsee ilma kaikki Menot kurjat kuultaksensa, Saadansa sadat sanomat: Vaan ei tottele tosia, Tutki tarpehellisia, Kuinka kulki suuri Herra, Luoja itsensä alensi, Joutunut Jumalan poika Alemmaksi enkeleitä; Ylimmäisnä ollessansa, Alas astui taivahasta Tänne syntisten sekahan, Näin samos sana lihaksi, Otti Herra orjan muodon, Kun oli ennen ennustettu Herra hengeltä hyvältä, Miesten kautta kaunihitten, Patriarkkojen pyhien.
Voi sinua neito rukka, Kuinka taiat, kuinka raahit, Kuinka kuitenki eroat? Emosesi vanhan heität Läävähän läkähtymähän, Kujahan kukistumahan, Kaatumahan kaivotielle; Isosesi vanhan heität Saunahan savun sekahan, Kuiva vasta kainalohon. Lähet kukka kulkemahan. Olit kukka ollessasi, Kasvaessasi kanarva, Vesa nuori nostessasi, Ympynen yletessäsi, Näillä pitkillä pihoilla, Kaunehilla kartanoilla.
Pane jauhoja pahoja Tervatynnörin lisäksi; Ne heitä tulen sekahan, Että paremmin palaisi." "Oh mun vähä Elinani! Ohoh lapsi parkaseni! Mahoit olla mielin kielin, Mielin kielin porton kanssa." "Ohoh äiti kultaseni!
Tuop' on nuori Joukahainen sanan vastahan sanovi: "Jo nyt ammuin Väinämöisen ja kaaoin kalevalaisen, loin on merta luutimahan, lainetta lakaisemahan. Tuohon lietohon merehen, aivan aaltojen sekahan sortui ukko sormillehen, kääntyi kämmenyisillehen; siitä kyykertyi kylelle, selällehen seisottihe meren aaltojen ajella, meren tyrskyn tyyräellä."
"Ellöspä, hyvä Jumala, elkösi sinä ikänä luoko lasta luonnotointa eikä aivan armotointa, isotointa alle ilman, emotointa ensinkänä, niinkuin loit minun, Jumala, minun kurjaisen kuvasit, loit kuin lokkien sekahan, karille meren kajavan! Päivä pääskyille tulevi, varpusille valkenevi, ilo ilman lintusille; ei minulle milloinkana, tule ei päivä polvenensa, ei ilo sinä ikänä!
Tähän on kaikki kirjoitettu, Pantu vanhojen pakina. Siinä paikassa samassa Oli monta oivallista Isäntätä istumassa, Jotka kuuli kaikki tyynni Mitä vaarit vestätteli. Nämät sanoivat samassa: "Suuri kiitos suuret vaarit, Lysti on likellä olla, Kuulla kauniita sanoja Elämästä entisestä! Saammeko mekin sanoa, Panna puhetta sekahan?
Elköhön hyvä Jumala Luoko lasta luonnotonta, Eikä aivan armotonta, Isotonta alle ilman, Emotonta ensinkänä, Niinkun loi minun Jumala Isottaman alle ilman, Emottoman ensimmäisen Loi kun lokkien sekahan, Karille meren kajavan. Päivä pääskyille tulevi, Varpusille valkenevi, Ilo ilman lintusille; Ei minulle milloinkana.
Kostohon minäi koito, Kostohon kovaosainen, Pi'in piikakunniata, Kannatin pohatan puolta. Kostohon minäi koito, Kostohon kovaosainen, Kokosin tätä kokoa, Tätä vartta valmistelin, Näille ouoille oville, Veräjille vierahille. Kostohon minäi koito, Kostohon kovaosainen, Kannoin kaunihit hivukset Sian villojen sekahan, Sorahutin suorat sääret Sian säärien sivulle. Kuka tiesi, kenpä luuli.
Viien viisahan sekahan Niitä neitsiä nimitti, Jotka kulki kunnialla, Vietit aikansa visusti, Eikä ottanut ovesta Salasissiä sisälle; Eikä vuoetta vetänyt Kaikille kasapukille, Outtelivat oikeata Puhemieheltä puhetta; Kun ei tuota kuulla saanut, Suostui siihen suuttumatta. Vastasivat vanhat siihen Talonpojat taitavasti: Sana oikehen sanottu, Puhe oikehen puhuttu!
Tuho ainaki tulevi, tuho poikoa pätöistä, hukka lieto Lemminkäistä. Jos sanot sa'alla suulla, enp' on tuota uskokana: ei sinussa laulajata Pohjan poikien sekahan, etkä tunne kieltä Turjan, maha et lausua lapiksi." silloin lieto Lemminkäinen, itse kaunis Kaukomieli, oli päätänsä sukiva, hapsiansa harjoava.