Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Kiusaatko minua? Mene, sanon minä. Kohta tulen. TYKO. Mutta riennä. HANNA. Pauli, sano, mikä rasittaa mieltäs. PAULI. Oi kuule: minä lemmin sinua! Jos lupauksen annat, riennä sitten Mun sylihini, mut jos kiellon saan, Niin tähän, ehtimättä muiden korviin, Mun sanain kuolkoot; senpä sulta vaadin Ja toivon, ettet tunteistani Tee leikkiä.
»Tee hauta mulle, äitini, jo päättyi päivät multa; paennut taistelua on tuo kurja sulho-kulta; mua muisti vaan ja itseään, sun mieltäs kuuli vaan, ja petti toivot veljien ja isiensä maan. Kun tuli muut, mut armas ei, niin kuolleheksi itkin, päin surmaa miesnä menneeksi, kuin meni kumppanitkin, suruni oli suloinen, ei katkera kuin nyt, tuhannen vuotta surra noin hänt' oisin mielinyt.
Ja hän, tuo ylhäinen, mi tutkimalla mua oksa oksalt' oli vienyt lehtein lähelle viimeisien, jatkoi jälleen: »Jumalan armo, joka mieltäs hellii, avannut tähän saakka puhumahan on suusi, mitä puhua sen sopii. Hyväksyn siis, se mit' on julki tuonut; mut nyt sun täytyy selittää, mit' uskot ja mikä syy sun uskomaan on saanut.»
Se syntiäkö oil, ett' väsyneenä Ja pettyneenä elon riemuista Ma ikävöitsin maahan korkeampaan, Miss' sovituksen lähtehestä sielu Saa virvoitusta juoda tuskilleen? Ma riemullisna katsoin hautaan päin, Ja kuolo armahampi oil kuin lempi. Vaan nyt ... nyt haudan yötä säikähdän. MARIA. Ei, Anna kulta, velka, rikkomus Ei kättäs, sieluas oo saastuttanna! Oi, ällös mieltäs suotta kiusatko!
Olisit toki valtaas pukeunut, Ennenkuin noin sen heitit pois. CORIOLANUS. Se menköön! VOLUMNIA. Vähemmälläkin kiihkoll' oisit ollut Se mies, mik' olet; vastustettu olis Vähemmän mieltäs, jos et olis heille Noin julki näyttänyt, mit' olit mieltä, Ennenkuin heiltä vastusvoima uupui. CORIOLANUS. He kaikki menkööt hirteen! VOLUMNIA. Vaikka tuleen!
Herran avulla Voin pilkan katkerankin kantaa. LALLI. Pilkka! Ei ollut puheessani pilkkaa, vaimo! En julkee, kurja, sua pilkata Kun surkuttelemattakaan en voi Ma olla! Hourauksistasi luovu Ja anna järkes valon uudestansa Sun mieltäs sameata valaista! Miks'et sä onnellisna tahdo elää Ja arvossa ja kunniassa?
Vai täällä sinä aamulintusena iloisesti laulat. Huolet kaiketi eivät mieltäs liioin raskauttane?
Mutta kaikesta tästä huomaa, nyt haastelen kuin vanha koulumestari kaikesta tästä olis tainnut tarttua jotain Canzion ehvään sydämmeen, ja hänen mielensä laatu luonnistua perin toisin. Mutta nyt olet saanut kasvattaa sun taintas aivan mieltäs mukaan, kaikessa hiljaisuudessa, kurituksessa ja Herran nuhteessa, ja tehnyt hänestä oikein kiltin pojan, liian kiltin, pelkään minä.
AGRIPPA. Tervetullut! MAECENAS. Niin, tervetullut, rouva! Teitä hellii Jokainen sydän Roomassa ja säälii. Avionrikkoja Antonius vain, Tuo iljettävän irstas, teidät hylkää Ja vallan antaa luuskalle, jok' yltyy Pauhaamaan meitä vastaan. OCTAVIA. Tottako? CAESAR. Niin, toden totta! Tervetullut, sisko! Ah, malta mieltäs, tyynny! Armain sisko! Seitsemäs kohtaus. Antonion leiri Action niemekkeellä.
Uusin nuotein vain, jotk' eivät oikein ota sointuakseen. DAJA. Miks ei? NATHAN. Ois ritari mun mieleeni. Mä hälle ennen muita soisin Rechan. Mut .. Malttia vain mielees. DAJA. Malttia! Se eihän vanhaa virttänne lie teidän NATHAN. Vain joku päivä vielä malta mieltäs! Kas vain! Ken tuolta tulee? Munkkiko? Käy kysymässä, mitä tahtoo hän! NATHAN. Anna siis ja ennenkuin hän pyytääkään.
Päivän Sana
Muut Etsivät