Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Pahemmaks yhä käy hän; kysymykset Vihoittaa häntä. Hyvää yötä kaikki! Nyt arvovuorost' älkää huoliko, Vaan menkää kaikki kerrassaan. LENOX. Hyv' yötä! Paremman voinnin kuninkaalle suomme. LADY MACBETH. Hyv' yötä kaikillen!
LENOX. Mun nuori muistini ei toista muista Sen vertaista. MACDUFF. Oo, kauheata, kauheata, kauheata! Ei kieli eikä sydän sua saata Käsittää eikä nimittää! MACBETH & LENOX. Mik' ompi? MACDUFF. Nyt taitotekonsa on tuho tehnyt! Kuin kirkonvaras murtanut on murha Vihittyyn Herran huoneeseen ja hengen Templistä ryöstänynnä. MACBETH. Kuinka? Hengen? LENOX. Kuninkahanko?
Eikö se ole se runollisuus, jossa sieluttoman luonnon kuvauksen ehdottomasti täytyy olla hyvin lyhyt ja yleinen; jossa ihmisen ulkomuotoakin katsotaan niin erilaisella tavalla, että se voi tulla erilaiseksi jokaisessa näyttelijässä, joka osaa näyttää? Hamlet voi olla sekä valko- että tumman-verinen. Macbeth voi olla sekä lyhyt että pitkä.
1 NOITA. Mieluumminko sen kuulet meidän suusta Vai herrojemme! MACBETH. Heidät tahdon nähdä. 1 NOITA. Vert' imisän luo kattilaan, Jok' yhdeksän söi porsastaan; Tuleen vala rosvon ihraa, Jota hirsipuusta tihraa! KAIKKI. Suuret, pienet ilmi tulkaa, Avulliset, nöyrät olkaa! MACBETH. Sano, tuntematon valta, 1 NOITA. Vaiti, vaiti! Sa kuule vaan! Hän miettees tuntee kaikki.
1 NOITA. Laivurin peukalo, näätkös vaan, Hän hukkui kotimatkallaan. 3 NOITA. Haa, rummut soi! Se on Macbeth, oi! Kaikki. Velhosiskot käsikkäin Maat ja meret kiitää näin Hyörin pyörin piirisillä: Kolme sulle ja kolme mulle Ja kolme vielä, siit' yheksän tullee. Seis! Nyt taika on kohdallaan. MACBETH. Näin julman kaunist' en ole päivää nähnyt. BANQUO. Etäälläkö on Fores?
PALVELIJA. Tuloss' On kymmentuhat MACBETH. Hanheako, lurjus? PALVELIJA. Ei, soturia. MACBETH. Mene, raavi silmäs Ja punaa pelkos, maitomaksa hölmö! Häh? Mitä sotureita? Hiiteen sielus! Nuo liinahtavat poskes pelvon luovat. Häh, mulkosilmä, mitä sotureita? PALVELIJA. Englannin sotajoukko, kuninkaani. MACBETH. Pois naamoinesi! Seyton! Sairaaks ihan Tuo minut saattaa Seyton, hoi!
MACBETH. Sen satuin kuulemaan: mut sanan laitan. Jokaisen talon palvelijoissa mulla On nuuskijoita. Huomenn' ani varhain Luo velhojen ma lähden: lisää heidän Puhua pitää. Pahimmilla keinoin Pahinta tietää halaan. Hyödyksen' Saa kaikki väistää; olen verehen Niin syvält' astunut, ett' yhtä näin, Palaanko vaiko kaalaan eteenpäin.
Jos ajan kylvön tiedätten ja näette, Mik' itu nousevi ja mik' ei nouse, Niin vastatkaa! En kerjää enkä pelkää En armoanne enkä vihaanne. 1 NOITA. Terve! 2 NOITA. Terve! 3 NOITA. Terve! 1 NOITA. Vähempi kuin Macbeth, ja suurempi. 2 NOITA. Vähemmän onnekas, tok' onnekkaampi. 3 NOITA. Et kuninkaaksi saa, mut niitä siität. Macbeth ja Banquo, terve kumpikin! 1 NOITA. Kumpikin terve, Banquo ja Macbeth!
LADY MACBETH. Mun käten' On samankarvaiset kuin sun, mut sydän Noin vaalas mua hävettäis. (Kolkutusta.) Tuo kolke Eteläportin' on. Pois kamariimme! Pisara vettä pois tän synnin huuhtoo; Kuin kevyt on se sitten! Sinust' uljuus On luopunut. (Kolkutusta.) Haa! kuules, taasen kolke! Yöpuku ylles, ett'ei kutsuttaissa Havaittais meidän valvoneen.
MACBETH. Lähtee niin on määrä. LENOX. Yö oli jylhä. Majassamme tuuli Kukisti savutorvet; valitusta Ilmassa kuultiin, julmaa kuolontuskaa Ja hirmuäänin ennustelemista, Paloa, murhaa, hävitystä hurjaa Ajalle tuskaiselle syntyväksi. Pimeyden lintu kaiken yötä huusi; Sanovat maankin olleen kuumeissansa Ja värisseen. MACBETH. Niin, jylhä oli yö.
Päivän Sana
Muut Etsivät