United States or Seychelles ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sanokaa enollenne, ettette rakasta minua, ettette voi minua kärsiä, ettette millään ehdolla huoli minua mieheksenne, oi, elkää kääntykö pois, armahtakaa minua poloista, ja minä olen teille ijäti kiitollinen. KERTTU. Helpota, hyvä mies herra siunaa, kun puristaa käten' ihan mäsäksi. Ja minkälaiseks' siinä housusikin ryvetät kaikennäköisiä kujeita. Nousetko siitä!
Käten' ottaen hän lausui: "Hjalmar, Mulle miks' yhä rakkaamp' oot? Aikaiseen Oihonnan jo olit kulta, Sinun olin ennenku sinut näin. Miks' ei jäänyt lempen' semmoiseksi! Silloin salata rohkenin Mit' en sulle voinut ma ilmi antaa, Kun sun ylpeyttäsi pelkäsin. Onnen tunsin ja tuo onni mulle Hjalmariakin kalliimp' ol'; Isäksein Morannalia mä kutsuin, Hänen tyttäreksehen luulit mun.
Kaikillen sa lahjas kannat, Joille elo suotu on, Ruumiin, sielun hyväks annat Runsahan sa ravinnon; Kiitos, Isä armainen, Kiitos iankaikkinen! Keväällä 1879. Vrt. U.S. Virsikirja 431. Mä silmän' luon ylös taivaasen Ja käten yhtehen liitän; Sua, Herra, ystävä lapsien Mä sydämmestäni kiitän.
Päivä hämärään jo vaipui, Minä unelmihin jäin: Käten' immen vyölle taipui, Pääni rinnoillensa päin. Ah, kuin armasta! "No varsa! Juokse, ethän seistä saa!" Käten' impi varreltansa Päästi pääni kohoaa. Sydämeni sulaa aivan, Koht' on matka päättynyt. Suutakaan en saanut! taivaan Kadotan! Jo päättyi nyt! KES
Luo kuninkaan jos käyn taas, palatessa En ole sama mies kuin lähtiessä. Juhani Fleming! Kuulin että ootte Vähemmän syypää tuomioon kuin muut. Siis käykää lähemmäks jos tahdotten Vapaana mulle palvelukseen tulla Ja jättää Warsovan ja Sigismundin, Niin sovinnon ja armon merkiks tuossa Ma käten' annan. Teidän Armonne!
Mahdoton on minun heikon, köyhän, kurjan syntisen luoda mitään kokonaiskuvaa tekijän valtaavasta nerosta. Henkeni on ryömyillään tuon voimakkaan protestin edessä. Ja töintuskin saatan polvillani kirjoittaa nämä muutamat rivit. Leimu on sotainen, taistelua vailla, ja aina näyttää hänellä olevan puukko hihassa: " ja käten' jos onkin voimaton, tok' ainian valmis taistohon ."
Pihalle häntä kohti kiiruhdan Mut' eipä mua hän tok' älynnyt Siin' ottamahan käten' ojennan, Vaan juuri kun... KILPI. Jos päättäisit jo nyt! AINA. Mut maltas, vaari kulta, maltas vaan, Niin että kertoa ma kaikki saan. No niin, tuo armas aidalla jo on Voi tarinaani! paljon pois jäi siitä Hän aidall' onpi, olen levoton, Tuon tikapuut ja kiipeänpä niitä Ja astuin sitte tuolle aidalle.
»Näin kauhull' aattelin, kun sadottain Niveleitä ma näin matavan Mua ahneillen, ja ma tuskissain Kiven suiposta nyt käten' irroitan; Minuhun kurimus raju tarttui heti, Oli onneni tuo, ylöspäin se mun veti.»
LADY MACBETH. Mun käten' On samankarvaiset kuin sun, mut sydän Noin vaalas mua hävettäis. (Kolkutusta.) Tuo kolke Eteläportin' on. Pois kamariimme! Pisara vettä pois tän synnin huuhtoo; Kuin kevyt on se sitten! Sinust' uljuus On luopunut. (Kolkutusta.) Haa! kuules, taasen kolke! Yöpuku ylles, ett'ei kutsuttaissa Havaittais meidän valvoneen.
TARVO. Täss' ompi Kitkan harras ystävä Ja liittolainen Sorri. Tänäänkin Hän kristittyä verta vuodatti. SORRI. Sun kieles Lemmon nuoli katkaiskoon Sa petturi ja kavaltaja-konna! Ell'eivät käten' oisi siteissä Ma sua kirottua pitelisin, Niin ettäs riettaan suusi tukitsisit! ANDRAEAS. Hän, julma, parjaa kristittyä miestä! SORRI. Niin teen jos petturi on kristitty!