United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä näen, ett'et luota vanhaan ukkovaariisi, etkä avaa sydäntäsi sille, joka kentiesi on suurinna syynä suruusi, jonka kyllä tiedän ja tunnen. Isäsi kielsi kirouksensa uhalla sinut Timolta; se tapahtui minun neuvostani, sillä en todellakaan luullut voivasi rakastaa maasi vihollista. Anna minulle kätesi Katri ja kuule kieltoni syitä."

Voi sydäntuskat, ahjo kärsimysten, Kuink' oli kuumaks' sulle säädetty, Kansani kallis! Tulen, hävitysten Kautt' eipä hätäs kau'aks häädetty, Vaan, vaikka, uljas, sydänverelläsi Itselles ostit maasi armahan, Ja annoit alttarille elämäsi, Astuen nimettömään tuskahan,

Sa katso, kurja, mertes rannikoita ja sitten silmää maasi sydämehen, siell' onko paikkaa rauhallista yhtään. Mit' auttaa, että Justinianus ohjiin opetti sun, kun satulass' ei ketään? Hänt' ilman häpeämme pienemp' oisi! Voi teitä, joiden olla pitäis hurskaat ja suoda satulansa keisarille, jos tietäisitte, mik' on tahto Luojan!

GAUNT. Sun minä sairaaks näen, sen Luoja tietää, Sairaana itse ja kun sun näen sairaaks. Ei kuolinvuotees vähempi kuin maasi, Joss' itse mainettasi sairastat; Ja varomaton potilas kun olet, Niin pääsi voidellun sa annoit hoitoon Sen lääkärin, jok' itse iski haavan. Tuhansin kruunuus mahtuu mairijoita.

Niin myös sunkin, äiti parka; mut äl' ole huolissas, Vielä sunkin poluillesi onnen päivä paistaa taas! Ennenkään ei vastoinkäynti ole sua runnellut, Kovan onnen kouluss' olet vanha tuttu, kokenut. Karut maasi, jotka vaivoin viljamaaksi perkasit, Usein kaunoill', akanoilla vaivannäkös palkitsit; Usein, vaikka tuskin pysyit pystyss' omin voiminkaan, Hurjat ihmiskädet sua yrittivät kaatamaan.

Silloin vastasi hänelle Simritin vanha hoitaja, joka itki emäntänsä vieressä: "Herra, kun ruhtinaat ja kuninkaat tahtoivat pidättää tätä sydämeni tytärtä hänen omassa maassaan, niin, kun se mies, jota hän tahtoi seurata, hänkin pyysi Simritiä jäämään kunniaan ja rikkauteen, silloin vastasi hän, kuten Ruth: "Sinun Jumalasi on minun Jumalani ja sinun maasi on minun maani."

Sinusta on ollut paljo surua ja murhetta omaisillesi, me kuin täällä kaikin pelkäsimme, että löit kirveesi kiveen kuin möit maasi ja lähdit sinne kaupunkiin kauppariksi. Nauramiseensa ei hän tarvitse pyytää minulta lupaa, mutta hänen naimiseensa on minullakin sana sanottava.

Sill' leipä vieraan karvast' ois ja sana karkeaa. Sen päiv' on valju, loistoton, sen sydän sulle outo on. Laps Hellaan, älä vaihda pois sun maatas ihanaa! CHRYSEIS. Oi, elä enempi laula. ANEMOTIS. Tahdotko keralla käydä? CHRYSEIS. Ah, en voi ma... Laps Hellaan, maasi mainitaan, se suur' on, suloinen. Sen päiv' on sees, on vehryt maa ja aava aalto sen.

Hän heitti Turusen yksinään ja viivytteli vähän aikaa ulkona, jottei tarvitsisi kuunnella mokoman tuumia. Mutta ei siitä kauaksi päässyt eroamaan, se tuli hakemaan, mihin talon mies meni. Vävysi luokseko menet, jos maasi myöt, kysyi Turunen, kun he olivat syömässä. Miten sattuu. Minkälainen mies se on se sinun vävysi? Mikähän lienee.

Sinäkö, maasi jaloin tytär! Isäsi suku hylkäisi sinut!" "Rohkeneeko palvelijattaresi puhua?" "Puhu!" "Tämä Bani on kasvanut isäni talossa. Tyttären sielu on häneen kiintynyt, kuin viiniköynnös puuhun. Ken voi heitä erottaa molempia vahingoittamatta? Palvelijattaresi suku ei tahdo antaa häntä vankeuden lapselle. Mutta katso, oi kuningas, sinun tahtosi on heidän lakinsa ja lakisi on pyhä.