United States or Palau ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yks henki vaan! Hän kuolkoon! Miekka maalle! JAGO. Tuon näpyn nuoren verisille hiersin; Se äityy jo. Jos Cassio hänet surmaa Tai Cassion hän tai kumpikin he kaatuu, Mull' ain' on voitto. Jos Rodrigo elää, Mua korvaamahan täydesti hän vaatii Kaikk' kullat, helmet, joita peijannut ma Hält' olen lahjaks Desdemonalle. Se ei käy päinsä.
Voin hiljaisuuden kuulla myrskyn aikaan. Ja kuinka paljon ystäville saikaan mun suuni puhutuksi puhumatta. ja hengen kahleetta ja sitojatta ma syksyt, keväät, kesät itse luon. Jos tahdon, taivaan kaikki tähdet tuon ja auringotkin lahjaks sydämelle. Tää oikeus on suotu ihmiselle, tää avain salattujen ihmeiden. Mut ani harvat tallettivat sen. Ihmiset elävät tiukasti tuntien rajoissa.
Veisatkaamme, veisatkaamme Kiitos Jumalalle, Huvitukset kaikki muut Jättäin maailmalle! Iloitkaamme, iloitkaamme! Yks on Paimen meillä, Joka meitä johdattaa Matkoilla ja teillä. Riemuitkaamme, riemuitkaamme! Meill' on sama Henki, Joka lahjaks annettiin Herran pyhillenki. Puhukaamme, puhukaamme Jesuksesta vaan me! Osan aina runsaamman Hänestä niin saamme.
JAGO. Se muita heikompia todisteita Voi vahvistaa. OTHELLO. Paloiksi hänet raastan! JAGO. Ei, malttakaa; salassa teko viel' on. Ehk' on hän uskollinen. Sanokaapas: Häll' olettenko joskus liinan nähnyt, Joss' ompi mansikkaiset kirjaukset? OTHELLO. Semmoisen hälle ensi lahjaks annoin. JAGO. Sit' en ma tiennyt; mutta semmoisella Se hänen oli varmaan partaansa Näin Cassion pyyhkivän.
Kuin moni maailmassa sai kultaa, kunniaa ja loistolinnoiss' asuu, maat, vallat omistaa, mut huoleen hänet huomen ja kyyneliin se koi vain nostaa, jolle juuri sun ylistykses soi! Miks ylös nurkusilmän niin kylmän vain hän luo? Hän mitä vaatii, kaikki kun Luoja lahjaks suo? Edessä jalkojensa kun kaikk' on riemut maan, miks' alempaansa tallaa ja lisää huokaa vaan?
Nyt lupaustaan muisteleepi Wolmari Ja herää heti unestaan; Vivahtelevat silmänsä nyt oudosti, Ja veri katoo kasvoiltaan. Kovasti vihdoin tarttuu käteen veljensä Ja lausuu: "valta sulia on, Siis valitse, vaan orjatar sä valitse; Tuo neitonen hän vapaa on. Jok' enkeliksi onpi syntynynnä, hän On vapaa synnyinhetkestään; Nyt hälle vapauden annan, lahjaks ei, Vaan julki vahvistukseksi."
MENENIUS. Tuoko Se lupaus, mink' äidillenne teitte? COMINIUS. Ma pyydän, kuulkaa, CORIOLANUS. En, en tahdo kuulla. Tarpeijin töyrält' uhatkoon vaan surma, Maanpako, nylky, nääntyminen tyrmään Jyvänen päivän muonaks vaan heilt' en ma Sanoilla kauneill' armoj' osta, enkä Sisuani hilli, vaikka heiltä kaikki »Hyvällä huomenella» lahjaks saisin.
Nyt nöyrin kiitoksin ma kaksinkerroin Talenttimäärän maksan, joka auttoi Mun vapauteen. TIMON. Ei, kelpo Ventidius! Näin ystäväänne loukkaatte; ne annoin Vapaasti lahjaks. Takaisin ken ottaa, Hän todest' ei voi sanoa, ett' antoi. En isoisien tapaa tohdi käyttää, Vaikk' ihanalta rikkaan viat näyttää. VENTIDIUS. Mik' ylvä sydän!
Kaikin puolin mustutatte." Sanottu; ja rukoilijaan kääntyi hänen Silmänsä, kuin sulo tähti, Näin hän lausui: "tuota äidin lahjaa Hyljät' ei vois jokahinen. Tahdotteko keisarinnallenne antaa Lahjaks kauniit poikasenne?" Kyyneleihin hukkuivat Nadeschdan silmät, Itku ääntä tukahutti, Käsillänsä pienoisien hartioille Lasketuilla, molempia Lykkäsi hän hiljaa kohden keisarinnaa, Siten hälle vastaellen.
Mua moisna sietää voinut ei Beatrice, vaan lausui, hymyn säteillen, mi tehdä tulessa miekkoiseks ois miehen voinut: »Mikäli erehtyä en ma saata, sa mietit, kuinka rangaistuksi tulla voi kosto oikeakin oikeudella. Pian sun ma päästän tuosta pulmastasi: ja sinä kuuntele, näät sanat nämä ijäisen opin sulle lahjaks antaa.