Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Ollut epeijeiss' ei väkivertaa, ei pylolaisten ottelijain seass', ei Aitolian aimojen mulle. 633 Enopsin pojan näät, Klytomedeen, nyrkkini voitti, painiss' Ankaios, Pleuronin mies, alakynteen jäi sekä kilvass' Ifiklos, jalo juoksija, jälkeen, kestänyt keihäisill' ei Fyleus, ei Polydoros.
Virkkaen noin pois riensi jo Iris joutuvajalka. Nousi Akhilleus, suosima Zeun, ja Athenepa heitti aigiin ripsukkaan hänen harteilleen väkeville, kietoi korkea valtiatar pään ympäri pilven kultaisen sekä leimuamaan sen liekkinä saattoi. Kuin ylös ilmaan käy savu kaukaisen merensaaren kaupungista, jok' on vihamiehen saartama; kestää päivän kaiken saa väki kilvass' ankaran Areen, muureja, torneja varjellen, vaan päivä kun painuu, taajaan leimuelee hätävalkeat heittäen hohteen ilmojen korkeuteen, monen nähdä jo naapurisaaren, jott' ehk' auttamahan joku arvais laivoja laittaa: noinp' ylös ilmoihin kävi hohde Akhilleun päästä. Astui muurin luota hän kaivannolle, mut äidin neuvoa noudattain ei mennyt akhaijien joukkoon. Seisoen siinä hän huusi, ja kaukana Pallas Athenen soi sotahuuto, ja kauhistui kaikk' iliolaiset. Kuin sotatorvi, mi kaupungiss' ylt'ympäri raikuu, jonka on saattanut saarroksiin vihamies verenahne, 220 raikui ankara myös nyt Aiakon aaluvan huuto.
Vain mua kuullos, niin sanon antimet kaikki, mit' äsken tarjosi kattons' all' Agamemnon: kattilajalkaa kuus tulen koskematonta, talenttia kymmenen kultaa kahdenkymmenen saat pesumaljan myös kera kirkkaan, kakstoist' orhia, palkinnon monen tuojia hälle eip' ois köyhä se mies, ei puuttuis maat, tavaratkaan, kullat kalliit ei, kenen halluss' ois, mit' on hälle kiistämön kilvass' ansainneet hevot nuo kaviokkaat; seitsemän naist' yli sen, joill' askaretaidot on armaat, Lesbos-saaren neittä ne sai valikoida hän itse muist' ihanimpina, kun sinä saaren valtasit vauraan.
Huokui huohottain yhä päähän Oileun poian valtias vauhdissaan, ja akhaijit kaikk' ilohuudoin kiihtivät kilpaajaa, halu kiivas joll' oli voittaa. Mutta kun päättyvä koht' oli juoksu, jo oiva Odysseus turvasi näin rukoellen Atheneen päilyväsilmään: 769 "Kuullos, taivahinen, ole kilvass' auttaja armas!"
Onni tääll' on kuin tuulessa rahtu. Kulkeva kotka mun lintuni vei! Kerran, poikana, Vuoren harjulta Katselin koskehen rientoa ankara aaltoin. Silloin toivoni Vyöryi, virtaili, Miettehet taivohon, pilviä ohaten, lensi. Vuoren korkeus, Virran vilppaus Kilvass' ei kyllin kestää voinut. Läksin laaksohon, Kosken kalttohon, Kukkia, Vellamon hopeahelmiä, katsoin.
Päivän Sana
Muut Etsivät