Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Sulkeudu silmä, kätke kalvoosi mitä olet nähnyt, viedäksesi mukanasi muiston rauhan ja ihanuuden rannasta, jossa huolettomat, joutilaat ihmiset ilojaan hoitavat tai huoliaan hautovat muiston, jonka voit loihtia esiin, kun synkillä saloilla ja raukoilla rannoilla ja mustien mutaisten vesien partaalla mielesi maan tasalle painuu.
Kätke joulukuusi hyvin, Leena. Lapset eivät saa nähdä sitä ennenkuin illalla, kun se on koristettu. Kantaja. Viisikymmentä äyriä. Nora. Tuossa on kruunu. Ei, pidä se kokonansa! Nora panee oven kiinni. On, hän on kotona. Helmer. Pikku oravako se siellä häärii? Nora. Juuri se! Helmer. Milloinka orava tuli kotia? Nora. Vast'ikään.
Oi! anna mailman elää; Vuosmiljonat, vaan ajan virrasta Ei nouse koskaan hänen kaltaistansa. Ja hän ei ole minun, vaikka kerran Hän omaks' armaakseni luvattiin. Nyt miekka tahi myrkky! Kuolon uneen Mä tahdon vaipua hänt' unohtaaksein. PAULI. Oi Tyko! hillitse nyt mieles vimma; Suo ajan vaikuttaa; hänt' unohda Ja kätke lempes toisen naisen helmaan.
Astuen kolme askelta tulijata vastaan teki hän vasemmalla kantapäällään kolme viisikantaa lumeen ja manasi: »Villa suusi, villa paasi, villa viisi hammastasi, villaiset sinun vihasi, katke kynnet karvoihisi, hampahat ikenihisi!» Ne tehtyään peräytyi Panu yhdeksän askelta ja odotti keihäs tanassa karhun tuloa, varmana siitä, ettei se viisikantain yli uskaltaisi tulla.
Pääseikasta nyt sull' on selvä tieto; mut kun tään Pyhä Kirkko anteeks antaa, sanaani vastaan sotivan mi näyttää, sun viel' on hetki pöydäss' istuttava; näät ruoka ankara, min saanut olet, apua vielä sulaaksensa vaatii. Aukaise sielus siis mun puheelleni ja hyvin kätke se; ei tiedoks riitä tajuta vain, myös täytyy panna talteen.
Viinileili virrallansa Riemun tuopi tullessaan, Enkelitkin loistossansa Yltyy kanssa laulamaan. Oi, sä armas, kuule vaan Heidän lempilaulujansa. Leilikullan loistavaisen, Ken sen tuopi huoneesen, Hän on sulhos' armajainen, Isäs' mielt' ei kysellen Viivy syömmes lempiväinen. Leili tuopi kotiin suojan, Onnen, ilon, hyvyyden, Silmät kirkkaat! neitonen! Kätke neuvo mielehen!
Nouskaa haudoistanne tuhoamaan heitä! Mutta kuolleet eivät vastanneet, ja Leena kääntyi jatkamaan puhettaan joelle: Pysähdy sinä Kymijoki! Kätke aaltosi syvyyteen, kun et voi kätkeä kotien surua ja Suomen miesten häpeää!
Lahjastasi suuresta! Kuinka voisin iloksesi Sinua nyt palvella? Oi, Sa, yksin, Isä rakas, Voit sen tehdä minussa. Henkes' kautta ijäisesti Kätke minut Sinussa! Jeesus rakas Veri-ylkä, Anna minun veressä Pesty, puhdas jäsenesi Olla, oksa elävä Sinussa, oi, elä Sinä, Itse, Herra, minussa, Anna oma hedelmäsi Minuss' olla kasvava!
Ota siis tämä pullo ja muista tarkoin, mitä sanon. Kätke se niin, ettei ainoakaan silmä sitä näe eikä kenenkään huulet sitä lähesty. Mutta kun tulee hääyö ja se hetki, jolloin aviopuolisot jätetään kahden, niin kaada tämä yrttiviini maljakkoon ja tarjoa se kuningas Markille ja tyttärelleni Isoldelle, jotta he tyhjentäisivät sen yhdessä.
Heitä tultes turhat roihut, Vaivu tuhkaan tunteines, Pohjan viiman vilu henki Jäätää sentään sydämmes. Kätke lempes liiat liekit Poves pohjaan synkimpään, Sinne hautaan harmahimpaan, Kunne toiveet kätketään. Sitten haudan merkin lailla Kertoo silmäs katsehet: Tässä lepää lemmen leimut, Nukkuu nuoret toivehet.
Päivän Sana
Muut Etsivät