United States or United States Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Iloinen oli miesten katse ja keskustellessa helähtelivät äänet niinkuin helähtelee eheän, varman talonpojan ääni silloin kun hän tuntee ettei tarvitse kumartaa muita kuin Jumalaa. »Katsos», huomautti Valee, »Siikalahden Mikko se häärii nytkin tuolla oluttehtaan kentällä.» »Usein näkyy kapteenikin siellä käyvän. Minä vaan ihmettelen sitä, ettei niille jo ole tullut suurempaa riitaa

"Uudestaanko alettava?" Suojaan päästen peilin huomaa, Kyynel vierähtää, Hapset harmaat, ryppymuoto, Kumaraiset hartionsa Siinä selviää. Yönsä pitkän pöydän luona Valvoo, häärii kuten ennen, Aamu joutuu noin; Toimii yhä, papereihin Vaan ei muuta ilmesty kuin: "Turma onnetoin!" Murhan halu.

Se taas pian muuntui hienoiksi, kiemurteleviksi säikeiksi sekin, ja säikeet yhtyivät valon kanssa vallattomasti kisailemaan lattian ja laipion välillä. Mies katseli vähän aikaa tuota, mutta se rupesi häntä väsyttämään. Täytyi siirtää silmänsä katsomaan, mitä se eukko nyt niin hartaasti häärii. Paljo se jaksaakin puuhata tuo Maija Liisa, ja kekseliäs se on kuin kettu.

Sinä siis todellakin annoit sen imponeerata itseesi? Mutta sehän luulee aina näkevänsä syvemmälle, aina ymmärtävänsä asiat paremmin kuin muut. Aina on sillä joku »jos», aina joku »mutta». Semmoinen Kukka-Kalle, joka häärii ja näpertelee esi-isiensä puutarhassa, sitä kylvää ja kastelee, mutta jättää peltonsa oman onnensa nojaan. Vaikeuksia, taisteluita?

Hän puhdistaa alttaria, kiilloittaa kulta- ja hopeakaluja, pystyttää kokonaisen metsän kynttilöitä alttarin ympärille, häärii niinkuin emäntä, joka odottaa vieraita luokseen. Tulen toisena päivänä samaan paikkaan ja näen, että odotetut vieraat ovat saapuneet. Suuri joukko naisia, lapsia ja siellä täällä joku vanhempi mieskin piirittävät nyt paikkaa.

"Olisi joutanut noista pulmusista, joita tuolla äitinsä ympärillä häärii kuin varpusia ohraläjällä, muutama vähetä mökin kanssa," nauroi muuan hienotunteinen nuorukainen. Pekkolainenkin, joka sivumennen sanoen, oli itse lapsiton, siitä taas yltyi hartaasti nauramaan. Mutta kaikilla ei nauru enää ollut yhtä raikas, sillä useat rupesivat nolostuneilta näyttämään.

Ei ole sielläpäin kulkenut sitten kun muutettiin. Ja siitä on kulunut kauan aikaa. Viime keväänähän se oli? ajattelee hän ja kummastelee että aika on ollut niin lyhyt, vaikka on olevinaan pitkä. Aivan kuin monta vuotta! Mikähän sen tekee? miettii. Saapuu pienen metsätaipaleen yli taas asutuille vainioille, missä ihmisiä häärii syystöissään.

Sanoin minä nyt kuin minä tupaan takaisin tulin, "piru akan tykönä olkoon, kuin hän noitumisissansa häärii, se helposti saattaisi niskani maksaa". Olin minä myös pian nukkuvanani, mutta katsoin kuitenkin tarkasti perään, ettei kukaan huoneesta poijes mennyt, ja nousin minä seuraavana aamuna ylös, ennenkuin kukaan vielä herännyt oli, ja hiljaa Margareetan ovelle naputtaen käskin minä hänen itseänsä valmiiksi laittamaan, että oitis lähteä saisimme.

Kätke joulukuusi hyvin, Leena. Lapset eivät saa nähdä sitä ennenkuin illalla, kun se on koristettu. Kantaja. Viisikymmentä äyriä. Nora. Tuossa on kruunu. Ei, pidä se kokonansa! Nora panee oven kiinni. On, hän on kotona. Helmer. Pikku oravako se siellä häärii? Nora. Juuri se! Helmer. Milloinka orava tuli kotia? Nora. Vast'ikään.

Vaan äitipä panee ohralyhteet varpusille jouluksi. Niin, kun minä panetan. Kun se muissa töissään häärii eikä muista, piiperrän minä sen korvaan niinkuin varpunen ja silloin se muistaa. Piipersitkö tänäänkin, kun äiti yhtäkkiä sanoi: ai, ei pidä varpusia unohtaa! Silloin juuri seisoin sen korvan takana, vaikk'ette nähneet.