Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Kaikillen sa lahjas kannat, Joille elo suotu on, Ruumiin, sielun hyväks annat Runsahan sa ravinnon; Kiitos, Isä armainen, Kiitos iankaikkinen! Keväällä 1879. Vrt. U.S. Virsikirja 431. Mä silmän' luon ylös taivaasen Ja käten yhtehen liitän; Sua, Herra, ystävä lapsien Mä sydämmestäni kiitän.
"Minä kannan niitä kahleita, joita eläessäni itselleni ta'oin", vastasi aave. "Minä valmistin niitä renkaasta renkaasen, kyynärästä kyynärään; minä vyötin ne ympärilleni omin ehdoin, ja omin ehdoin minä kannoin niitä. Onko niitten kaava outo sinulle?" Scrooge vapisi yhä enemmän. "Vai tahtoisitko tietää", jatkoi haamu, "kuinka raskas ja pitkä se luja paula on, jota itse kannat?
Minähän kannan omaa lastani. *Dagobert*. Hyvää päivää, hyvät ihmiset. Tiedättekö sanoa, asuvatko Mylly Matti ja hänen vaimonsa Maija täällä myllyssä. *Matti*. Kyllä, mutta he eivät ole nyt kotona, he ovat viemässä kuormia metsään. *Dagobert*. Vai niin. Onpa se raskas säkki, jota sinä kannat, isä hyvä. Mitähän siinä lienee. *Matti*. Porsas, rakas herra. Ettekö näe, miten se potkii säkissä?
Ennen eroamme aukaise minulle povesi täällä, ja keveämmin kannat lempes murhe-taakan siellä, tietäen, että on sinulla kuitenkin yksi painon-jakaja. Enhän, Leo, kummastelisi sydämmes ahdinkoa. Sillä tämä nainen, vaikka ylpeä ja kiivas, on jo ennenkin lumonnut monen miehen mielen. Hän on ylevä, väikkyy vapaana korkeudessa. LEO. Heti poistun hänestä iäksi; ja hyvin kaikki.
Hänelle näetsen ei kelpaa mikään; ei ole tämä hyvä, ei ole tuo mielenperäistä. Viet tuossa hänelle vesilasin tahi ruokaa kannat 'ah! vesi haisee! Ah! ruoka haisee! Ei muuta siinä, kun menet ulos, seisot oven takana kotvasen ja tuot uudestaan, 'kas niin! nyt on hyvä, kas nyt ei haisekaan. Mutta rouvat sitten, mutta rouvat ... tahi vielä enemmän ryökinät!"...
»Poikani» jatkoi vanhus, »minun tarvitsisi sanoa vain sana jättääkseni sinut tuolla puutarhan aidan takana väijyvän roskajoukon käsiin mutta vielä kerran lakin tähden, jota kannat, tahdon antaa sinulle anteeksi. Ja mitä sinulle sanoin, sen tahdon näyttää myös todeksi.»
YORK. Sa hupsu vaimo, mitä täällä kuokit? Yhäkö rinnoistasi konnaa ruokit? HERTTUATAR. York hyvä, tyynny! Herra, kuulkaa mua! BOLINGBROKE. Oi, täti, nouskaa! HERTTUATAR. En; rukoilen sua. Ijäksi tähän polvilleni jään, En pyydä onnen päivää nähdäkään, Ennenkuin ilon, lohdun mulle kannat Ja pojalleni erheens' anteeks annat. AUMERLE. Mun polveni se äidin pyyntöön taipuu.
Miks, ruhtinatar, kruunus pois sa annat? Et ole enää täällä turvaton, et vaimo uskoton, mi kärsit, kannat, ja kerjäät suojaa armosuosion. Ei, niinkuin ennen, orjas Medon on ja valtakuntas Kypron kukkarannat.
Kutoessaan lensi se vähäinen bernsteininen risti näkyviin avoimesta povestansa. Minä huomasin oitis tilaisuuden sopivaksi ja sanoin: "Vieläpä sinä kannat sitä vähäistä ristiä!" "Kuinkas muuten... Sinä olet kuka tiesi jo aikaa pannut pois sormuksen," vastasi hän. Minä aukasin liivini ja näytin hänelle sormuksen; silloin näin minä loistavan punan hänen poskillansa.
Miksi heitin heimon kannat, vierin maalle vierahalle, heitin heljät heinärannat, punapurret rannan alle? Outo tääll' on urhon olla, korpi kolkko, kansa karu, kaihi eessä auringolla, soi ei kannel eikä taru, eipä kaiu hemme helske rantamilla rahkasoiden, kaikuu täällä miekan melske, tanhujuoksut tapparoiden.
Päivän Sana
Muut Etsivät