Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. huhtikuuta 2025
"Voimat murti petäjäinen, karttui Yhä kurjuus, tauti viimein tarttui... Isän, äidin, veikan, siskon vei se Armotonna mullan poveen, ei se Sääliskellyt. Yksin jäin mä, mutta Kärsimähän mieron surkeutta. "Siitä kolmekymment' on jo vuotta. Nyt nään vasta ettei työtä suotta Tehty ole: kuiva nurmi-niitty Suo on nyt ja viljapellot liittyy Hallatoinna siihen. Kiitos Herran!
Turhapa tääll' elo ihmisen on, Hyörintä houkkoin: Erhettymään, katumaan tekojaan Syntyvät tänne; Erhetyksistään kärsimähän tuhat tuskaa Katkerata; Syntyvät vaan kokemaan ylen harvoin ja myöhään Viisastumaan. Leikinkö vuoks', ivan tähdenkö vaan Ihminen luotiin, Jos elämää tämän täytteheks' ei Luotuna hälle? Ihminen en, niin tietäen, olla ma tahtois, Hukkuva pois.
Julistaa Jumalan tammi: »Humisen huolia sinulle, surun annan aateluutta, vaivan kalvavan vakautta, ylevyyttä ylhän tuskan; kynnän otsasi vakoihin, sielusi enemmän kynnän, panen paadet hartioille, käsken nuorna kärsimähän.» Kysyn kylmävin sydämin: »Miks minua kärsimähän?» Luojan suuren puu puhuvi: »Siks sinua kärsimähän, kun olet lapsi laadultasi, itkijä elämän itkun.
Virka, mi pyyntösi on, sen sulle ma teen halumielin, jos vain tehdä ma voin eik' olle se mahdoton mahtaa." Vastasi, virkkoi näin Thetis uhkuvin kyynelin hälle: "Joukost' onkopa vain jumalattarien joku toinen konsaan joutunut kärsimähän sydänmurtehet moiset, kuin mit' Olympon Zeus yli muist' on säätänyt mulle?
Sa ehkä arvelet, Ett' mun elämää vihata pitäis Sekä paeta erämaihin, Kosk' kaikki ei unelmani Ole kukkia tuoneet? Tässä istun ma, kaavaan inehmoja Mun kuvani mukaan, Luon heimoa, minun kaltaista, Kärsimähän ja itkemään, Nauttimahan ja iloitamaan, Pitämättä sinusta lukua Kuin ma! Ihmisyyden ääret.
Opeta meille aina sitä, Ett' olet viisas ainoa! Jäsenes heikot pidä yllä, Ett'ei he murtuis, loukkaantuis! On hiukka heitä; paha kyllä, Jos ei he yhteen soveltuis. He heikot on, ja heit' on vähän; Sä tue heitä kädelläs, Totuta tähtes kärsimähän, Yhdistä rakkaussiteelläs! Sulattain saa heit' yhtymähän, Lämmitä kylmä, penseä, Puhalla rakkaus liekkimähän, Kaikissa kaikki ollos Sä! Turhat asiat.
En enää lähtenyt ma seuraamaan kuin toiset emää, joka varmaankaan ei uroksestaan luopunut ois pois jos ilman pentuja se ollut ois. Sen tehtävä ne oli pelastaa ja nälkää kärsimähän opettaa ja välttelemään teitä kylien, miss' asuu koirinensa ihminen, jok' ajaa häntä orja-eläimin ken metsäin herraks kerran luotihin. Ah, ajattelin, kuinka häveten sun eessäs lausun nimen Ihminen.
Auta, Jesus, kärsimähän, Tyytymätön Sinun tahtoos ainiaan; Toivossa suo risti kantaa, Itsen' antaa Sinun haltuus kokonaan; Apu ollos ilossani, Murheessani, Neuvo armoos luottamaan! Auta, Jesus, itsellesi Omaksesi Veres kautta minua! Mua valittujes kanssa Kokonansa Maailmasta erota! Vahvista mun voimiani, Uskoani Läpi mailman kulkeissa!
Noin Patroklon luona nyt Zeus hevot saatti ja miehet nuo kovat kärsimähän sinä päivänä. Tietämätönpä kumppanin kuolost' aimo Akhilleus viel' oli tyyten, sillä he ottelivat nyt laivoist' eempänä tuolla Troian muurien alla. Hän siell' ei ystävän luullut sortuvan surmaan, vaan taas saapuvan, porttien luokse tien pysähyttyä.
Muuan runo, jonka hän äskettäin oli lukenut jostain vanhasta kirjasta ja joka oli jäänyt hänen muistiinsa omituisen rytminsä vuoksi sekä koska se niin hyvin soveltui hänen omaan sielunelämäänsä, johtui usein hänen mieleensä: "Sulattava, taottav' on rauta, maakin kynnettävä, muu ei auta, sielu palamahan, särkymään on suotu, kaikki muodostuva kärsimähän luotu!"
Päivän Sana
Muut Etsivät