Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. marraskuuta 2025
Kanss' mielen etsii siellä Ain' ijäist' menoo taivaass' Juur' Herran pyhäin seurass'!» »Taivaass' on kunnia Mull' valmis korkia, Sin' kirjaan elävitten On nimen pantu, tiedän, Siell' iloss' parhaass' pauhaan Ja Herrall' kiitost' laulan.» VILLE.
Mut enempää ei meidän toisiamme näin pidä hellyttää. Nyt tekoa on tarvis! Ja vaikk' oitis toisen lapseen mun sitoi lempi seitsenkertainen; vaikk' aatoskin, ett' uudelleen mun pitää hänessä menettää nuo poikani, mun surmaa: minä tottelen, jos hänet pois multa jälleen vaatii Sallimus! MUNKKI. Sep' oikein! Siihen teitä neuvoa juur' epäröin mä. Ja nyt siihen teitä jo hyvä henkenne on neuvonut!
Vastikkeeks kuninkaamme oli pannut Maan yhtä suuren, jonka Fortinbras, Jos voitti hän, ois omaksensa saanut, Juur' niinkuin nyt, sen saman sovinnon Ja säädöskirjan mukaan, hänen maansa Sai Hamlet.
TIERA. Häpeisit vähäisen, vaimo! Anemotis, aina muista Pohjan kohtalon poloa. Vaan sen vastaisuus on suuri. Auran rannat, Vantaan varret, Saimaan sinisen saaret näkevät vapahan kansan, silloin kun hautoja urosten orjat polkee Hellaan maassa. Varsin hyvä. Vaan asia ei oo aivan helponlainen. Voipi vierrä viikommankin ennenkuin käsitän Kaukon. MEDON. Näillä tienoin juur' oli hän.
enk' yksin minä vastaustas halaa, vaan kaikki muutkin niinkuin vettä kylmää mies Intian tai Etiopiankin. Sa virka, mistä johtuu, että seinän teet itsestäsi vasten aurinkoa, kuin käynyt vielä et ois kuolon verkkoon?» Näin virkkoi yks, ja varmaan ilmoittanut ma oisin itseni, jos uus ei kumma, juur' esiintyvä, ois mua kiinnittänyt.
Virkkoi noin ja jo sai uron mielen suostutetuksi; nopsien laivain luo juur' aikoi palvelijansa vankia saattamahan hän laittaa. Vaan Agamemnon vastaan joutuen riensi ja kielsi jo kiivahin lausein: 54 "Voi, Menelaos, noin, veli veikkonen, noitako säälit? Oivin töin sua kai kotivieraat iliolaiset kohteli!
Nyt par'aikaa keskusteltiin Juur' Runebergist'. Ehkä teoksistaan, Noist' ihmishengen aarteist'? Eikö mitä! Pää-omast', ukon raha-aartehista On juttu seurassa. "Vai köyhä, hänkö? Ei sitten maksa muistamisen vaivaa!"
AARON. Kyllä Sit', etten tehnyt tuhansia lisää. Kiroan vielä nytkin sitä päivää Niit' ei juur' monta liene kirottavaa Jona en tehnyt jotain julki-julmaa: Murhannut miestä taikka murhauttanut, Pilannut naista tai sit' aikonut, Syytöntä syönyt, väärää valaa tehnyt, Verivihollisiks ystäviä saanut, Katkaissut kaulaa köyhän elukalta, Tulehen sytyttänyt öiseen aikaan Ladot ja pielekset ja omaajalle Sanonut: "Sammuta ne kyynelilläs."
Yksin valvomahan iän, vaivain painosta vanhus uupunut on ja, nyt päätään kallistain nojatuolin pielehen pehmoiseen, juur nukkunut. Maass' edessänsä piipusta viel' yhä nous savu puoleks sammunehesta.
Juur oli päivä noussut vuoteestaan ja karisteli silmist' uniaan ja joutui parahiksi näkemään, kun miehet joen mutkaan katosivat. Se viskas jälkeen kimpun säteitään. Ja metsät, lumikentät kimaltivat ja suksiladut auringossa kiilsi ja hohti, että silmäterään viilsi. Ens rintamassa Hannu ponnisteli, ja painuin jäntevästi etukenoon hän työnsi kohta tulisimpaan menoon.
Päivän Sana
Muut Etsivät