Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Kääpönen, kääpönen Käpälillä kukkuu, Neitonen, neitonen Ihalalla itkee, Toivonen, toivonen Toisessa talossa, Maammonen jyttynäinen, Matuskaksi puuttunainen, Heinillä herskuu, Nurmella nurskuu, Tinapotsalkoissa, Sulkkusorokoissa, Pellavasrätsinöissä. Yksi on akalla poika. Yksi on akalla poika, Ainoa akalla poika, Yks' on sillä silmä päässä.
Isäänsä itkenee, jos itkee. Ei kauan itke, kohta tulee Shemeikka. Olkoon tulematta koskaan. Syyttä häntä moitit, syyttä meille vihojasi viskot. Jos et olisi toisen ollut, olisimme sinusta jo miniän tehneet. Mitä tuossa aina siitä haastatte. En ole miniäksi milloinkaan pyrkinyt. Mitäs varten sitten mukaansa lähdit? Hullu olinkin. Eikä sinusta muutenkaan olisi meille ollut.
Ken sulkee, ken sulkee nyt syyttömän veren, jota pellot poljetut huppeloi, mi huutaa, min huuto taivohon soi? Laps siellä nyt itkee taattoaan, emo miestänsä miekkavyötä.
"Mitä ihmettä", ajatteli hän itsekseen, "amiraali itkee!" "Pikkuisen" porsas, Gertrudin kuvakirja ja Sonjan nukke otettiin vastaan yhtä suurella riemulla; sitten rupesi "pieniä" lapsia nukuttamaan ja heidän piti mennä maata, mutta Mai, joka oli jo suuri tyttö, kokonaista kuusi vuotta, sai olla ylhäällä illalliseen asti.
Välisti hän toruu ja moittii häntä, niinkuin hänellä olisi pahankurinen lapsi edessänsä; toisella kertaa hän itkee, vääntää käsiänsä ja rukoilee tehdä tuota taikka tätä tavallaan mahdotonta, niinkuin hän itse olisi lapsi Ewelyn kova ja taipumaton äiti.
"Hän on taas saanut wiinaa ja silloin ei hän syö, haaweksii waan ja wäliin itkee", kuulin emännän sanowan. Kun talonwäki oli syönyt, meni itsekukin kamariinsa maata. Minä ja ukko jäimme kahden tupaan, sillä minullekin oli tehty sinne wuode ja ukon makuusija oli siellä entisestään. Minä panin maata, mutta unta ei tullut.
Kuuletteko? Lapsi itkee. Herra pieksee sitä. Voi, voi, auttakaa, hyvät ihmiset. Vaimo parka! LEENA-KAISA. Tulkaa auttamaan häntä sänkyyn. TOPPO. Minä tulen, minä tulen. Tiedätkö, Leena-Kaisa, kyllä me miehet sentään olemme niin kelvottomia. Täytyy tunnustaa. LEENA-KAISA. Huolikaa nyt siitä. Joutukaa vaan tänne avuksi, enhän minä yksin saa häntä mihinkään. TOPPO. Nostetaan yhdessä, nostetaan.
He puhelivat ja kuiskuttelivat vielä vähän aikaa keskenään, sitten sanoi Dora äkkiä, ja veitikkamaisuus loisti jälleen hänen silmissään: "Eugen kulta, minua niin väsyttää rupeaa väsyttämään, kun istuu yksinään kotona ja itkee tahdotko olla hyvä ja soittaa Lisbetille, että minä olen 'enemmän paha'?" Eugen katseli häntä ihmetellen ja epäluuloisena. "Mitä tarkoitat?"... "Juuri sitä mitä sanoin.
Kullervo vaipuu kirstua vasten. Oi emoni, sulle itken, Sulle haavani hajotan. Mikset ottanut mukana Kullervoa kumppaliksi? Siellä sun sydämmelläsi Lauhtuisi paha sisuni, Tuska tuima vaimentuisi. Itkee. Nouse, päästä! Käy keralla, Voithan tulla saattajaksi. Nykäsee hevosta lähtöön.
Nyt tietää hän, ett' työnsä hyvän seuraus tuo paha hänt' ei vahingoita, vaikka se turmelusta tuotti maailmalle. Ja se, min kaaren alapäässä näet, ol' Vilhelm, jonka surmaa maa se itkee, mi suree, että Karl ja Fredrik elää. Nyt tietää hän, kuink' kuningasta Luoja rakastaa oikeaa, ja hohtavalla hän hahmollaan sen kyllä ilmi tuokin.
Päivän Sana
Muut Etsivät