Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. toukokuuta 2025
Muut olivat saaneet hautansa meressä, ja kauhuksemme olimme vielä huomanneet, ettei ainoastaan myrsky ollut kauhean onnettomuutemme syynä, vaan ilkeä ja kauhea voitonhimo ja rikkauksien halu. Ja sama kauhea himo oli nyt onnettoman kapteenin syyttömän perheensä kera vienyt ennenaikaiseen kolkkoon hautaan.
Ei kuitenkaan synkkä ja epätoivoinen siitä, että ajoi syyttömän päälle ja että jäseniä pakottaa, vaan siitä, ett'ei osannut ajaa ja ett'ei tiedä, jos koskaan oppiikaan. Ehkä se on hänessä synnynnäinen vika, ett'ei opi, ehkä hän aina tulee kaatuilemaan ja ihmisten päälle ajamaan. Muutamia päivä on hän ajamatta ja jo luulevat toverit, että hän on parantunut ja päässyt taudistaan.
Tuli on armoton apulainen. Se syöpi syyttömän niinkuin syyllisenkin... Muistakaa, että meidän tulee vastata kaikista töistämme Jumalan ja ihmisten edessä. Heikki tiesi, että tuo väkijoukko, jolle hän puhui, tänne saapuessaan olisi ollut valmis palasiksi repimään vihatun »Simo Hurtan». Juho Lieksasen kohtalo ja Lieksalan palo oli taas ollut puheena, ja koston tuli paloi miesten silmissä.
Vainot siitä nostetaan... Kiusana minä vain tulen hänelle olemaan tästä lähin niinkuin tähänkin asti. Pelkää, että minä hukutan hänet ja hänen lapsensa. Se tulee sitä yöt päivät vapisemaan... Ei tule enää ehyttä elämästä... Toivoi se, toivoi se minua kuolevaksi. Ja saahan minua toivoakin, joka tämmöisiä teen vimmoissani. Syyttömän ruhjoin, hänen lapsensa isän. Isä kuin isä.
Ranska! joka ei saanut syyttömän tuomiota omaltatunnoltaan näyttelynsäkään touhinassa. Jos olisi itse unohtanut, olisivat sen muut muistaneet. Muistivat sen ilotulien palaessa, tuhanten kupoolien kimmeltäessä. Eikä kukaan antanut enää sen loiston silmiään häikäistä. Maalattua kipsiä, katinkullan kiiltoa! Englanti! lady Macbeth, joka tänä uudenvuodenyönä turhaan pesee viattoman verta sormistaan.
GLOSTER. Mua hänen herjakielens' ärrytti, Mun, syyttömän, kun päähän syyn hän syyti. ANNA. Sua oma verivimmas ärrytti, Jok' uneksi vaan aina teurastusta. Tapoithan tämän kuninkaan. GLOSTER. Sen myönnän. ANNA. Vai myönnät, mäyrä? Myöntäköön myös Luoja, Ett' ilkityöstäs kadotukseen joudut! Oi, lempeä hän oli, jalo, hurskas. GLOSTER. Siis omiansa taivaan kuninkaalle.
Olisihan jo aika että Jumala toisi ilmi syyllisen ja vapauttaisi syyttömän. Mutta nyt oli syytön taasen saanut kärsiä, ja syyllinen oli vielä salassa". Tuo ajatus oli juolahtanut kapteenin mieleen jo puodissa, kun hän kuuli Heikin puhuvan Laurin onnettomuudesta, ja se oli saanut hänen vihansa leppymään. Se olikin ollut syynä hänen anteliaisuuteensa, siihen, että hän antoi Heikille hopea-riksin.
Mut silmänsä suuren, himmeän kun avaa hän, se sankarin silmään vaipuu kuin syytös syyttömän, kärsivän, kuin rukous ja kaunis kaipuu, kuin pyytäis hiljaa, ettei veen hän taittais liljaa huvikseen, vaan virittäisi vitkalleen kuin jousen, joka taipuu. Sanat humahtelee hänen huuliltaan: »Polo poika maan!
«Minäkin en ainoastaan luule, että isäni niin olisi sanonut ja niin tehnyt, vaan minä varmaan tiedän sen. Mutta onko kaikki oikein, mitä te ja isäni sanotte? Ajatelkaa vähän: Onko Johannes sillä huonompi, sillä halvempi, että hänellä on veli, joka ei hänen jälkiänsä käy? Pitääkö syyttömän kärsiä syyllisen tähden? Mutta se ei ole teidän ajatuksennekaan. Te puhutte vaan leikkiä«. «Minäkö leikkiä?
Nyt kaatui korkea Troia, vaipui valta jo sen, nyt turman hetki on tullut!" Hälle Aleksandros jumalainen vastasi jälleen: "Hektor, on syyttömän päähän syy halu panna sun aina; ehkäpä laiminlöin minä joskus taistelon ennen, vaan en nyt emo kehnoks ei mua vaalinut myöskään siitäpä asti, kun toit sinä kumppanit laivojen kimppuun, täss' yhä seistaan, taistellaan kera danaolaisten.
Päivän Sana
Muut Etsivät