Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Milloin lasten sydäntä liikutti pieni, kömpelö lemmenjumala, joka itki kuivuneen suihkulähteen reunalla. «Minkä tähden hän itkee?» «Arvatenkin vedenpuutteen tähden!» vastasi kandidaatti hymyillen.
Iikka ei ollut päästänyt Anteroa sivultaan; nyt hän pahastui ja toruen sanoi Yrjölle: »Yksin metsän karhukin itkee, kun menettää pentunsa, mutta teidän sydämenne on niin kivikova, ett'ei minua ollenkaan kummastuttaisi, jos te vielä tänä surun hetkenäkin osaisitte laulaa iloisen laulun.» Yrjö hymyili. »Oikein te sanoitte, Iikka; kun muut itkevät, silloin laulaa Yrjö Härkman.
"Puheenjohtaja", huusi Karlsson, pitäen kätensä torvena suunsa edessä, jotta ääni paremmin kuuluisi melun läpi. "Niklasson itkee siellä ulkona kun ei pääse sisään." "Puheenjohtaja", virkahti Steck, ja silmistään loisti veitikkamaisuus.
Sitten tulee Morange, hän suuttuu myöskin vuorostaan siitä, että on saanut turhaan huutaa Bonnardia saamatta vastausta. Ja vihdoin tulee Blaise ... ja putoo. Bonnard parka! Hän itkee, hän tahtoi tappaa itsensä nähtyään, mitä hän on saanut aikaan." Mutta sitten keskeytti hän äkkiä puheensa ja kysyi Constancelta: "Mutta sano minulle, missä sinä olit?
Oi, jos hän palais vaan! Nuo vuoret antaisin, jos kotiin Ylämaan Heiska palais vaan! Invernessin impi. Oi, Invernessin sulo impi ei murheen hoivaa saada voi; hän karvaat veet nyt itkee vaan ja myöhään, varhain vaikeroi: "Drumossien taisto, Drumossien päivä, se raskaat tuskat mulle toi! Se taaton rakkaan tempas pois, se kolmen veikon haudan loi.
Itkee puuta vasten nojaten. Siitä nostaa päänsä ja kosken yli välkkyvässä usvassa näkee äitinsä kirkastuneet kasvot. Hän elossa! Tuolla, tuolla!
Mitä ma puhunut oon Pietarista, suur-nenäistä myös koskee kumppaliaan, min vuoks Provence, Apuliakin itkee. Niin paljon pahemp' oli juurta vesa kuin paremp' olla voi Constanzan miesi Beatricen sekä Margaretan miestä. Englannin Henrik, tavoiltansa karu, te nähkää myös, hän tuolla yksin istuu; paremmat hälle vesat versoi puusta.
Juho nostaa hänet syliinsä ja koettaa lohduttaa, kun hän itkee, itkee, itkee... Esteri heittäytyi sohvaan kasvot patjaa vasten. Hän koetti pidättää itkuaan pelottelemalla itseään, että täti tulee! Mutta itku purkautui kuitenkin, ja hän antoi sille täyden vallan. Tulkoon täti! Sanoo, että täti ja forstmestarinna ovat ryöstäneet häneltä hänen isänsä, koko hänen onnensa ja elämänsä.
Mutta ei tällä tarjouksella nyt ole mitään viehättävää voimaa; Wäinämöinen vaan yhä edelleen itkee kotiansa, ja lupaa vihdoin, jos hänet sinne viedään, lähettää veljensä Ilmarisen Sampoa sepittämään ja tyttöä kosimaan.
Kun lapset itkee kotona ja akka äykkää ja köyhän elämä käy tukalaksi ja sietämättömäksi ja mieli vaatii unhotusta tai viihdytystä ja hiukan juhlaa, silloin ukko hiipii rantaan heilimoivan ruispellon piennarta ja saunan ohi ja työntää veneensä vesille, meloskelee, hymähtelee, hyrähtelee yksikseen ja elää valoisana kesäyönä, lauantaina pyhää vasten, oman hetkensä joko solutellen virran mukana säyneparvessa tai istuen ulkokarilla kaukana niemestä ystäväpiirissään, yksi vapa polven alla veneen laitaa, vasten, toinen toisen polven alla, kolmas kädessä, yhdessä syöttinä särki, toisessa sittiäinen, kolmannessa matonen.
Päivän Sana
Muut Etsivät