Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
"Vähine tietoineni antaudun teidän käytettäväksenne. Mutta tuo hiton sade pieksee ihmistä vasten kasvoja, niin että koskee. Hyvä, että pian olemme perillä." He kannustivat hevosiansa ja laukkasivat tiehensä. Korkea-vahdin luona, jonne he pian saapuivat, laskeutuivat he selästä.
Noo, veli Claudio, katsahda joskus uuden valtakuntas pyhien vuorien kukkuloilta alas pimeyden syvyyteen, jossa Canzio raskaan velkataakkansa alla mykkänä hikoilee, ja rangaistuksen vihan-liekit häntä pieksee. Oi! katso joskus hänen päällensä; sillä hän toivoo, vaihka onkin tämä toivo etäinen kuin Uranuksen haamea valo. Sitä kohden riennän.
Minä toivon vaan", lausui tätini, pudistaen päätänsä, "että hänen miehensä on yksi noista hiilihanko-miehistä, joita näkee yltäkyllin sanomalehdissä, ja pieksee häntä kelpo lailla hangollaan". Minä en voinut kuulla, että vanhaa hoitajatartani näin halvennettiin ja hänelle semmoisia toivotettiin.
Eläköön ilo ja eläköön vahtova olvi! Kosk ystäväs sä kadotat, juo oltta, kosk tyttös sun pettää, juo oltta, kosk sodan jumala sun taistelotanterelta pieksee verisellä päällä, juo oltta kuin ennen Olvi-Göran se suuri, ukko Herrassa lepäävä nyt. Yhdestä suusta, toverit, laulakaamme olven kunniaa. Heleijaa! yhdestä suusta. Terve, ruskee ohranneste, Terve, jumal' kultasuu!
Oi, kesä ehtii ja lähtee, syys pian saapuvi, yksin kankaall' istun ja viskon syöstävätäin värähdellen, kun rajutuulet ikkunahan jääkuuroja pieksee. On talo tyhjä ja hiljainen. Veli poissa on, poissa toinen on myös, isä nukkuu kirjan luo kamariinsa; jylhää, kolkkoa kaikk' on; huonehet on kuni haudat.
Tää elo ehkä paras, Jos rauha paras; herttaist' on se teille, Kovempaa kokeneelle, jäykän ijän Omaista myös; mut hengettyyden soppi, Vuoteessa kulkemista on se meille, Vain velkatyrmä, jonk' ei piirist' yli Saa mennä. ARVIRAGUS. Mitä haastamista meillä, Kun teidän ikään joudumme? Kun pieksee Sade ja tuuli mustaa talvikuuta. Mitenkä luolass' ahtahassa viettää Viluista aikaa?
Filosoofi Fichte lohdutti itseään tällä vakaumuksella, kun hän kaikista saarnastuoleista ja opetusistuimilta ei kuullut muuta kuin kunnianhimoisten lörpöttelijöiden loppumattomia jaarituksia; kun uudet, voimakkaat virtaukset ja kevytmieliset meluavat opetukset saivat kaikki käsitteet sekaisin, kuten myrsky pieksee aallot vaahdoksi ja vakava Fichte melkein toivoi, että tietoja verotettaisiin, jotta niiden tulva hieman hilliintyisi; hän lohdutti itseään, sanon minä, järkähtämättömällä uskollaan, ettei uskonto vielä ollut hävinnyt Saksasta, että ajattelevat ihmiset, kukin tahollaan, vielä vakavasti tekivät työtä, vaikka vaiteliaalla, näkymättömällä tavalla.
Siis varustelkaat itseänne miehen innolla tähän suureen kamppaukseen, kuin mies nyt kestäkäät tämä rangaistuksenne, ja tietkäät, etten vihasta rangaise, vaan olenpa taasen teille yhtä suosiollinen kuin ennenkin. Heh! minä olen kuin hellä äiti, joka lastansa tahtoisi suutella yhtaikaa koska hän sitä vitsalla pieksee. Adjö!
Kuuletteko? Lapsi itkee. Herra pieksee sitä. Voi, voi, auttakaa, hyvät ihmiset. Vaimo parka! LEENA-KAISA. Tulkaa auttamaan häntä sänkyyn. TOPPO. Minä tulen, minä tulen. Tiedätkö, Leena-Kaisa, kyllä me miehet sentään olemme niin kelvottomia. Täytyy tunnustaa. LEENA-KAISA. Huolikaa nyt siitä. Joutukaa vaan tänne avuksi, enhän minä yksin saa häntä mihinkään. TOPPO. Nostetaan yhdessä, nostetaan.
Kuinka vanha sinä olet?" "Viisitoista vuotta." "Ovatko vanhempasi kuolleet?" "Ei, minun isäni elää." "Mitä hän toimittaa?" "Hän hän ei toimita mitään. Hän ryyppää mitä minä ansaitsen ja pieksee minua, kun hän on päissänsä." "Kuka sinulle on opettanut laulun, jota laulat?" "Sen olen itse oppinut." "Anna minun kuulla sitä." Hän loi ales silmänsä ja pudisteli punastuen päätänsä. "Etkö tahdo?"
Päivän Sana
Muut Etsivät