United States or Portugal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tää elo ehkä paras, Jos rauha paras; herttaist' on se teille, Kovempaa kokeneelle, jäykän ijän Omaista myös; mut hengettyyden soppi, Vuoteessa kulkemista on se meille, Vain velkatyrmä, jonk' ei piirist' yli Saa mennä. ARVIRAGUS. Mitä haastamista meillä, Kun teidän ikään joudumme? Kun pieksee Sade ja tuuli mustaa talvikuuta. Mitenkä luolass' ahtahassa viettää Viluista aikaa?
Vaka vanha Väinämöinen kulki äitinsä kohussa kolmekymmentä keseä, yhen verran talviaki, noilla vienoilla vesillä, utuisilla lainehilla. Arvelee, ajattelevi, miten olla, kuin eleä pimeässä piilossansa, asunnossa ahtahassa, kuss' ei konsa kuuta nähnyt eikä päiveä havainnut.
Silloin sinne saapui myöskin vanhus, Huusi koolle poikansa ja alkoi: "Tosin työnne sujunut on teiltä, Vaan jos oltais ahkerammat oltu, Paremminkin sujunut se oisi. Kaikkia en rangaista ma saata, Yksi onkin muita syyllisempi, Hänpä edestään ja muiden eestä Rangaistakoon; kuopass' ahtahassa, Pirtin paksuin siltahirtten alla, Istua saa syypää suljettuna. Kolmen yön ja päivän vaihetusta
Väki, kuormat kuntoon vielä ennen yötä, etelään tie reipas ensi koiton myötä!» Kaikk' on tehty, yö on, rauhass' uinutaan, nuori Blume vänrikki ei maannut vaan. Innon tuli hehkui mieless' urhoisassa, rauhaa tuvass' ei hän saanut ahtahassa. Ulos astui. Hiljaist' on ja pimeää, tyynet, kylmät taivaan tähdet kimmeltää; koitteen juova vain, jos katsoit itää kohti, metsän latvoilla jo vaaleana hohti.
Innon tuli hehkui mieless' urhoisassa, rauhaa ei hän saanut tuvass' ahtahassa. Ulos astui. Hiljaist' on ja pimeää, tyynet, kylmät taivaan tähdet kimeltää; koitteen juova vaan, jos katsoit itää kohti, metsän laivoilla jo vaaleana hohti. Näkyviss' ei ketään, rattaat, kuormat vaan hevositta, pohjaa kohden, paikallaan: muutosta ei laisin, kaikk' on vanhoillansa, niinkuin sama kulku alkais uudestansa.