United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan nyt se kaikki näkevä Loi silmäns kurjaa kohti: Hän valo, voipa, väkevä Jo jalosti mun johti Taas tielle, jolta erkenin; Suo, Herra, sillä pysyisin! Pojan laulu äidille. Mä sua, äiti, kunnioitan, Rakastan hartahasti; koitan Neljättä Luojan käskyä Näin täyttää, pitää pyhänä. Vaikk', äiti-kult', et ole rikas, Se ollenkaan ei mikään vikas, Ik'-armas olet kuitenki, Om' olen rintalapsesi.
Kalamiehet kaunihitkin Poltti piippunsa poroksi, Varsiansa vainusteli, Noita haisteli halulla, Nuoli vanhan varren päätä. Maantiellä matkamiestä Kun tämä tarvet tapasi, Tuli mielehen tupakka, Poltti reestänsä rehuja Haluhunsa hartahasti.
Niin painui ensi ilta ehtoolleen. Kun Hannu oikaisihe vuoteeseen ja siinä lämpimässä unta vuotti, niin täytti Altin majan virren nuotti. Ei Altin ääni ollut lukkarin, se turvallisen tunnon kuitenkin toi mieleen. Hartahasti kuunnellen pois nukkui Hannu loppuvirtehen. Ja Hannun ensi päivä maailmalla näin päättyi Altti-ukon lattialla. Niin raikas oli helmikuinen salo.
En tahtonut sitä tunnustaa kun olin niin kauan ollut vihamiehesi mutta se tuli yhä hullummaksi, ja yöllä näin unta että suutelin sinua, ja minä heräsin huutaen nimeäsi ja nousin vuoteeltani, sillä minä en sitä kauemmin kestänyt. Vaikene! sinä tapat minut, käski Wappu, niinkuin olisi liekissä istunut. Mutta Jooseppi jatkoi hartahasti: Sentähden nousin jo yöllä ja menin Sonneplattelle päin.
Viisi vuotta lienee aikaa siitä, Milloin kunnon leipää majassamme, Oottaa saanee vielä toiset viisi, Kons' ei kuulu aikain parannusta. " "Ethän", lausui isä, "tuskittele Vaikka antaa meille ruoskaa Luoja! Etkö tunne miten hyvää tahtoo Lapsellensa lempeä vanhus aina, Vaikka joskus täytyy vitsan kanssa Karkotella lapsen itsekkyyttä! Etkö muista, miten hartahasti Vitsan jälkeen halaan lapsiani!
Koska asia herätti vihaa ja myös Numidialaiset hartahasti rukoilivat, astuivat he kolmen päivän kuluessa laivaan; sitten, ennen pitkää Uticaan tultuansa, lähettävät he Jugurthalle kirjeen, että kiireimmittäin saapuisi Roman voittomaahan, heidät oli muka senaati lähettänyt hänen luoksensa.
Kun sitten Naapolissa kulki Hän siellä täällä vieraillen, Hänet impi kaunis suosioonsa sulki; Ja armollansa holhoen, Hän lempi miestänne niin hartahasti, Ett' autuaasen lähtöhönsä asti Tää siitä jäljet pitää sai. MARTTA. Se konna! peijas lapsiansa Ja kurjuudessa niitä näitä nai Ja jatkoi rietast' eloansa! MEFISTOFELES. Niin, siksipä hän moisen lopun sai.
Mun Oppaani ja minä, muukin seura, mi siinä oli, nauttivan niin näytti kuin kaikk' ois ollut poissa mielen paino. Kun lauluansa hartahasti tuossa me kuuntelimme, silloin arvon vanhus jo huusi: »Mitä tää on, henget hitaat? Mi hullu seisahdus! Mi huolettomuus! Vuorelle rientäkää, pois suomut saakaa, jotk' eivät Luojaa teidän nähdä salli!»
Hän ei enää, humalastansa kun selkeni, tahdo mitään vastata kysymyksiin, joita on tehty niitten viittausten nojassa, mitkä hän humalapäisenä lausui; mutta hän on hartahasti pyytänyt minua rukoilemaan teitä tulemaan hänen luoksensa. Siinä toivossa, että jos mahdollisesti teidän sopii täyttää hänen ja minun nöyrää pyyntöäni, odotan minä pikaista vastausta.
Oli itse kanssa ollut Jesuksen opetuslapsi, Vaikk' ei ennen ilmoittanut. Tahtoin vältteä vihoja Julmimmitten juutalaisten. Vaan ei nyt enämpi huoli, Suru saatti rohkeaksi, Murhe Herran ruumihista. Pyrki luoksi Pontiuksen, Anoi aivan rohkeasti, Herran ruumista rukoili, Alas ottaansa aneli Haudataksens' hartahasti.