Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Haikea halu syttyi minussa vielä kerran nähdä lapsuuteni kotia ja omaa kansaani. Turhaan koettelin tukehduttaa sitä, muistuttamalla itseäni, ett'en koskaan ollut hankkinut ystäviä siellä, paitsi muutamia vanhoja, jotka luultavasti jo aikoja sitten olivat kuolleet.
Mutta kun Mooses aukaisi tallin oven ja Pilkka näki Mooseksen, pääsi siltä surullisen haikea hirnahdus ja se alkoi kiekkua, että Mooses tulisi näkemään sen onnetonta kohtaloa. Kun Mooses kuuli Pilkan surullisen hirnahduksen ja näki sen hätäisen kiekkumisen, herahti hänen silmännurkkiinsa kyyneleet ja hän kiirehti taputtelemaan Pilkan poskia.
"En minä ole enää niinkuin ennen... Murheeni, iloni, kaikki ovat muuttuneet... Minä tahtoisin ... niin, mitä tahtoisinkaan?... Tahtoisin olla lapsi, viiden vuoden vanha..." Mutta kuin yö oli mennyt, niin haikea mielialakin oli mennyt. Aamulla oli jälleen silmissä tulta, liikkeissä vallatonta suloa, äänessä hopean helevyyttä. Rakkaus toivoo aina ja aamulla oli kaikki entisellään.
"Niin, niin, sun surusi helposti tajuan. Miehesi kuoli puoliko vuotta sitten?" jatkoi Lovisa, johtaen puheen toiselle tolalle. "Sen surun haavat alkoivat jo arpeutua, niin tuli tämä haikea suru. Oi kamalaa, kun pieni lemmittyni villipetojen saaliiksi joutui". "Onko näillä seuduin viime aikoikin liikkunut villipetoja?" kysyi Lovisa.
Mua valloitelkoon hurmos, haikea nauttimus, Viha lemmekäs ja kaihon virvotus! Poveni, tiedon-poltost' toipununna, Joka tuskalle olkoon altistunna; Mik' onni kohtas kaikkea sukuani, Sen tahdon tuntea omass' sielussani, Tapailla hengelläin ylintä alhaisinta. Sen riemut tuskat kantakoon mun rinta! Näin ihmiskunnan itseks' itseni laajennan, Ja vihdoin käyn sen kanssa hukkahan.
Nyt seurasi taas täräys ja kauhea maan-alainen jyminä ja sen jälkeen hirveä jyske päämme päällä ja haikea parku kaikilta tahoilta, syvät huokaukset ja tuskalliset huudot: "Herra, armahda meitä!" sitten uusi täräys ja uudet valitushuudot.
Pojanpoika seisoi kuin kivettyneenä nuo mustat silmät säihkyivät, nuo ruhtinaallisen ihanat piirteet näyttivät elehtivän; leppeä, sanomattoman haikea hymy väreili jalon ruhtinattaren vaaleilla huulilla ... hän tahtoi puhua... Mitä hän tahtoi sanoa? Mutta oven suusta kuului nyt hätäilevä ääni: Tulkaa Jumalan nimessä, herra kreivi! Pietari-mestari käskee sanoa, että holvi on täynnä ruutia...
Virkki ja nopsana nousi ja astui luo emon armaan, tarjoten maljan toi parikorvan, haasteli hälle: "Kärsiös, äiti, ja malta jo mieli, jos haikea liekin, ettei silmäni nää näkis sun, emo, kantaja kallis, iskuja saavan; en silloin vois, miten oisikin surku, auttaa; vaikea vastustaa näet Zeus on Olympon. Kerrankin, kun puoltaa koin sua, hän mua jalkaan tarttui, kynnykselt' alas viskasi valtahiselta.
Minun sydämmeni oli niin suruinen ja katsellessani kaunista lasta samalla niin iloinen ja haikea, minä olin niin syvästi liikutettu, etten tuntenut kelpaavani mihinkään työhön, ja seisoin siis ääneti ajatuksiini vaipuneena vanhan mummon vuoteen vieressä, onnitellen mielessäni häntä, kun häneltä muka kaikki maalliset tuskat ja huolet jo olivat loppuneet.
kai Hafiz seurassa suurin on uljasten laulajain: hän mereen viinin ja lemmen ihan hukkuvan näyttää ain! Vain ruusuja, rypäleitä, serenaadeja, kutsuja kemuun: hänen armaansa usein näyttää ihan hukkuvan ruusujen lemuun! Sä näät, miten aaltoo rinta, miten silmä haikea hymyy, mut et, mitä katse salaa, mikä aaltojen kätkössä lymyy!
Päivän Sana
Muut Etsivät