Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Tuli hauki hangotellen, Lohen poika longotellen, Se otti pajuilta paian, Haarukkaiselta hamosen, Sukkaset sulilta mailta, Kenkäset vesikiveltä, Otti vyöhyen vesoilta, Pintelisen pientarelta Helmet hiekka-rantaselta, Sormikkaat somerikolta. Anni itkien kotihin, Kaikotellen kartanolle. Päätyi emo kuulemahan. "Elä itke piikaseni!
Lausuu ääneensä, Ilonkyynel sitten vierähtää. Luonnontiedettä. Tähystelin kaiken kesää Räystään alla pääskyn pesää, Ootin nähdä poikain lentohon Lehahtavan, elon taisteloon. "Ootko nähnyt koko kesään Emon lennähtävän pesään?" Kysyi ukko "en" mä vastaan, Tuosta syntyi nauru vasta. "Ensin emo tarvitaan Munimaan ja hautomaan, Sitten poikia, hyvä lapsi, Odotamme joutuvaksi!" "Susuu".
Muuten söisivät pahat korpit poikaset suuhunsa. Okaat estävät niitä pesään tunkeutumasta ja pistävät niitä, jos ne mielivät tehdä jotain pahaa poikasille. Mutta emo on niin pieni, että se pääsee vilahtamaan okaitten välitse vahingoittamatta itseään. Siten kaikki esineet, pistävät piikitkin, julistavat meille Jumalan hyvyyttä ja hellää isällistä huolenpitoa».
Antero ylinen ylkä, Ylimmäisen miehen poika, Otti tallista orihin, Ratsun kultahan rakensi, Lähteäksensä käkesi, Mennä konnusta kosihin, Konnun kuulua tytärtä, Kaloniemen neittä nuorta. Iso kielsi, emo epäsi, Kielsi veljet ja sisaret, Varottivat lähtemästä Kaloniemen neitosihin: »Ei sua suvaita siellä, Neittä ei anneta sinulle».
Emo ennätti kysyä, vaivan nähnyt vaaitella: "Mitä itket, poikueni, nuorna saamani, nureksit, olet huulin hyypynyisin, nenän suulle langennuisen?" Sanoi nuori Joukahainen: "Oi on maammo, kantajani! Jo on syytä syntynynnä, taikoja tapahtununna, syytä kyllin itkeäni, taikoja nureksiani!
Silloin lieto Lemminkäinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Itse tieän ilke'immät, paikat arvoan pahimmat, kussa surma suin pitäisi, kova loppu loukahtaisi. Oi emo, elättäjäni, maammo, maion-antajani! Kunne käsket piilemähän, kunne käsket ja kehoitat? Aivan on surma suun e'essä, paha päivä parran päällä, yksi päivä miehen päätä, tuskin täytehen sitänä."
Noin jos nuori oisin, Ja moinen syy, kuink' aikailla ma voisin? BOLINGBROKE. Englannin tanner, hyväst' armas manner, Emo, vaalija, jok' yhä mua kannat! Jos minne käyn, näin aina kerskaankin: Maanpaossakin poika Englannin! TOINEN N
Ja Kroofin penikka, erinomaisen hyvän näköinen ja kauniisti kehittynyt eläin, oli melkein yhtä uskollinen kuin emo.
Otti kullat kulmiltansa, Sinilangat silmiltänsä, Päästänsä hopialangat, Vaskilangat varreltansa. Neiti parka itkemähän, Vaivainen valittamahan, Meni itkien kotihin, Kallotellen kartanolle. Iso katsoi ikkunasta, Emo aitan rappusilta: "Mitä itket piikueni, Nuori neitonen nurajat?"
Viimein hän kovin voihkasi; tuon emo korkea kuuli, luon' isän vanhan istuissaan meren aaltojen alla, voihkasi itsekin myötä; ja luo jumalattaret joutui, kaikk' asujattaret nuo meren alhojen, tyttäret Nereun.
Päivän Sana
Muut Etsivät