United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuulin linnun liirittävän, Kevätsirkkusen sanovan Talvipakkasen jälestä, Pitkän pilvisen perästä Suven saahessa sisälle, Levaspellon pientarelta, Haapahongasta hyvästä. Noin tuo lauloi pieni lintu, Noin tuo sirkkunen siritti.

Inkeri kätki kasvot käsiinsä, ja kyynel toisensa jälkeen vieri laihtuneiden sormien lomitse. Silloin tulivat Annaliisa ja Heikki juosten, kädet täynnä kukkasia. Tässä on äidille kukkia, huusivat he yhtaikaa. Ne ovat Sormulan pellon pientarelta. Siellä Pentti ja Paavo ovat aidan panossa. Minä löydän sinne tien jo aivan yksin, kertoi Annaliisa loistavin silmin.

Kun Regina väliin kumartui katkaistakseen pientarelta sinikukan tahi papinkauluksen, katseli nuorukainen veljellisellä lämmöllä hänen hentoa vartaloansa. Tänä vuonna saatte aikuisin ruveta rukiin leikkuuseen, virkkoi tyttö. Aikuisin kyllä, joll'ei ilma tästä muutu, arveli Aleksis. Aleksis on varmaankin talollisen poika? kysyi hän taas. Niin olen, vastasi hän.

"Päivää, päivää, ka, kun ne olisivat sen tappaneet, kun eivät luulleet kalua tulevan, vaan tulipahan ... kohta otetaan lasta pois ... menkää, tytöt, nyhtämään nuorta heinän helvettä pellon pientarelta ... katsohan, kun ei välitä yhtään emästään ... hoitajansa kättä vain imee.... Kerran minulla oli koira, jota vähän aikaa hoidin, niin se seuraili niin, että kun en saanut haihtumaan muuten, niin piti sitoa ja minun lähteä veneellä suuren selän yli jaa, jokos minä sanoin päivää, terve, terve ... menkää, tytöt, menkää ... minä heitän sille vielä olkia vuoteeksi.... Käydään tuonne pihaan.... Istutaan vaikka tähän rappusille.... Mitäs sinulle sitten oikein kuuluu?... Olitko juhlilla?

Yksi joki mettä juoksi, Toinen simoa siretti, Kolmansi olon punaisen. Tuli veikko vierahaksi, Siskoni käviämeksi; Juotin mettä veikolleni, Siskolle simoa juotin, Itse join olon punaisen. Vein veikkoni hevosen Tarhapeltojen perille, Siltapeltojen sivulle. Hävisi veikkoni hevonen Lehmitarhani takoa, Sinipellon pientarelta. Laitin rengit etsimähän Eipä rengit löytänynnä, Rengit etsi kirvesvartta.

"Nakoa tästä, opettaja," sanoi tyttö vilkkaasti katsahtaen häneen; opettaja otti punastuen yhden marjan. "Syö sinä itsekin," sanoi mummo. "Kiitoksii, syökeä vai työ kahen kesken." "Mistäkäs sinä nämä sait?" "Toalta alaalta meijän pellon pientarelta, tijjättähä työ sen voapukiston," vastasi tyttö ja meni sisään.

Löysin venheeni lepikosta ja vaatteeni ruispellon pientarelta. Ne tuntuivat kuin tietävän tarkoitukseni, olevan kuin salaliitossa kanssani. Ja kun minä meloskelin vedenpintaa myöten, jossa pieni virilaine lipatteli kokan alla, niin kuului se korvaani kuin haastelu semmoisen suusta, joka ymmärtää ja hyväksyy ja toivottaa onnea.