Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Kulki niinkuin siinä huumeessa, näki keskellä päivää näkyjä siinä unessaan. Milloin se käveli ilmi elävänä hänen edessään polulla, milloin näytti lypsävän lehmiä tarhassa, milloin kuului huutavan venettä toiselta puolen kosken, suvannon takaa; milloin uskoo Juha hänen jo nukkuvan aitassaan ja raottaa yöllä kotiin tullessaan hiljaa ovea. Se tulee, tulipahan, milloin tulee, mutta se tulee.
Tömisteli lunta jaloistansa kodin portaill' Anssi. Vastaan juoksi koira iloisesti haukahdellen. Ei nyt aikaa sua varten, Vahti! Pian voivat kirkkomiehet tulla eivätkö jo soikin kellot? Hoi, sa muori kulta, viikon eväät konttiin! Poies haihatus, ei aikaa tässä pitkiin selityksiin. Reppuun rieskaa! Tulipahan matka miehen eteen!
Perille tultua oli emäntä rappusilla vastaan ottamassa, pyyhki kiireellä käsiään emännöitsijäliinaansa ja siinä samalla puheli: Tulipahan sieltä vieraita. Suutani vasta syyhyttikin niin napakasti oikealta puolen. Tässä ollaan niin jokapäiväisissä, kun lapoin vastikään rieskoja uunista.
"Päivää, päivää, ka, kun ne olisivat sen tappaneet, kun eivät luulleet kalua tulevan, vaan tulipahan ... kohta otetaan lasta pois ... menkää, tytöt, nyhtämään nuorta heinän helvettä pellon pientarelta ... katsohan, kun ei välitä yhtään emästään ... hoitajansa kättä vain imee.... Kerran minulla oli koira, jota vähän aikaa hoidin, niin se seuraili niin, että kun en saanut haihtumaan muuten, niin piti sitoa ja minun lähteä veneellä suuren selän yli jaa, jokos minä sanoin päivää, terve, terve ... menkää, tytöt, menkää ... minä heitän sille vielä olkia vuoteeksi.... Käydään tuonne pihaan.... Istutaan vaikka tähän rappusille.... Mitäs sinulle sitten oikein kuuluu?... Olitko juhlilla?
En sure, vaikka nyt samassa pitäisi koskeen menemäni. Shemeikka liikahti venheessään, ei herännyt, käänsihe vain toiselle kyljelleen. Vaan ehkäpä en tarvitsekaan enää koskeen? Ehkei olekaan tämä vielä lopussa? Nyt vasta ehkä oikein alkaakin. Häntä aina odotin, tulijata, ottajatani tulipahan, ottipahan. Tässäkö nyt keitän, missä keittänenkin hänen vieressään valvoen?
Tuon valkotukkaisen alapaimenen kasvot muistuttivat erästä vakaista, uskaliasta miestä, jonka muotokuva on nähtävänä isänmaan-ystäväin asumuksissa, joka niin monta kertaa kuuli kätten taputuksen kaikuvan puheillensa lehteriltä, rohkeamielinen, jäykkäluontonen mies, joka ei taipunut minkään mahtikäskyn mukaan, tulipahan ylähältä taikka alahalta.
Päivän Sana
Muut Etsivät