Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025


Laiva kiiti eteenpäin 8 solmun väliä tunnissa. Kello 5 ajoissa aamulla oli melkein hankapurje. Minulla oli vuoroni olla kannella. Ajan vietoksi otin kaukoputken ja tähystelin sillä taivaanrantaa ja vast'ikään noussutta aurinkoa, joka hurmaavan kauniilla ruskollaan kultaili eteläisen meren välkkyviä laineita.

Lopuksi tähystelin talliin, jossa en kuitenkaan nähnyt mitään: kuulin vaan hevosien pimeässä mielihyvällä pureskelevan kauroja. Vihdoin viimeinkin menin ylös huoneeseeni, istuuduin akkunan ääreen ja katselin ulos talviseen kuutamoyöhön.

Kivijalassa oli ympäriinsä suuria aukkoja, ja eräästä peräseinällä olevasta ryömin ulos. Ensinnä pistin siitä vain pääni varovasti esille ja tähystelin ympärilleni. Sillä puolella ei ainakaan lähettyvilläni näkynyt vartijoita, ja etäämmäs en hämärän takia voinut nähdä. Muutaman sylen päässä aitasta alkoi ruispelto, ja ensimmäinen työni oli nyt ryömiä sinne.

Ei sitä muut olis ymmärtäneet. Se se on, se se. Kyllä mie sen opetan! Emäntä otti uunin luota laudalta tulukset, iski tulen taulaan ja otti siitä valkean rikkinäiseen päretikkuun. Minä tähystelin ulkoa kuinka Penja nousi kuhmuotsaisena lattialta ja tarkasteli oven päällä riippuvaa lanttua, emännän näyttäessä pärevalkeaa. Se palli, se palli! Kyllä minä sen opetan! jankutti Penja.

Harvoin tuli tämä illan tunti, harvoin heräsin yöllä, harvoin tähystelin kuuta taikka tähtiä taikka katselin lankeevaa sadetta taikka kuuntelin tuulta, ajattelematta, kuinka hän, pilgrimi raukka, yksinään pyrki eteenpäin matkallansa, ja muistamatta sanoja: "Minä menen hakemaan häntä laajalta ja lavealta.

Minä hain ilossani suuren kiven ja iskin sillä häntä päähän, jotta hän heitti henkensä. "Minä palasin jälleen rantaan päästyäni vapaaksi tuosta hirviöstä ja tähystelin alati merelle. Söin hedelmiä, jotta pysyisin hengissä ja toivoin alati pelastusta. "Eräänä päivänä näinkin suureksi ilokseni laivan ulapalta lähestyvän saartani. Se laski rantaan, ja minä menin miehistön luo ja tervehdin heitä.

Lausuu ääneensä, Ilonkyynel sitten vierähtää. Luonnontiedettä. Tähystelin kaiken kesää Räystään alla pääskyn pesää, Ootin nähdä poikain lentohon Lehahtavan, elon taisteloon. "Ootko nähnyt koko kesään Emon lennähtävän pesään?" Kysyi ukko "en" vastaan, Tuosta syntyi nauru vasta. "Ensin emo tarvitaan Munimaan ja hautomaan, Sitten poikia, hyvä lapsi, Odotamme joutuvaksi!" "Susuu".

Minä pidin kynttilää samalla tavoin kuin hän ja tähystelin ulos pimeään yöhön. Heikosti saatoin nähdä mustat puuryhmät ja hieman valoisamman nummi-aukean, sillä kuu oli pilvessä. Ja sitten huudahdin ihastuksesta, sillä pimeydestä tunki äkkiä esiin pieni keltainen valopiste ja kiilui nyt selvästi keskellä ikkunan rajottamaa mustaa nelikulmiota. "Kas siinä se on!" huudahdin.

Akkunoista kurkotti tuon tuostakin joku piikatyttö päänsä ulos katsastaakseen joko häntä alkaisi näkyä, ja minäkin tähystelin eikö sievää Anni tyttöstäkään näy vihreine kopsaneen tulevaksi. Mutta ei näkynyt vielä häntäkään, eikä ukkoakaan. Kyllä nyt oli jotakin erinomaista tapahtunut, arveltiin.

Minä tähystelin ikkunaankin, mutta kaikki oli turhaa, ei tullut olo minulle vähintäkään helpommaksi. Sitten juolahti mieleeni kutsua Matrenaa ja antaa hänelle isällisiä varoituksia hämähäkin seitistä erittäinkin ja epäjärjestyksestä yleensä. Mutta hän vain kummastellen katseli minua ja meni, sanaakaan sanomatta, tiehensä ja hämähäkin seitit riippuvat vieläkin hyvin säilytettynä samassa paikassa.

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät