United States or Nauru ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta ei Aapo nytkään saanut ääneen. Silloin Kalle kaivoi tulukset taskustaan ja iski. »Tottapa se on jänis ja jänis on ammuttava», tuumasi hän ja iski uudelleen, että säkenet kauaksi säihkyivät pimeässä. Nyt Aapo jo lähti. Hän luuli, että häntä piilukolla aiotaan ampua tuohon vain noin niinkuin jänistä makuuseen.

Sillä välin oli aurinko mennyt mailleen. Pilviä keräytyi taivaalle. Ilma oli tukalan painostava. Sytytä kynttilät! komensi majuri. Jyrki otti tulukset taskustaan, iski tulta taulaan ja sytytti kaksi talikynttilää. Tuo enemmän olutta! kuului seuraava käsky. Ja Jyrki toi olutta. Sitä maistellessa alkoi majurin mieli käydä iloiseksi. No, Jyrki, mitäs sanot, kun on jo kaksi lintua häkissä?

Ei aikaakaan, niin hovimestari jälleen tuli ylös aukosta, asetti tikapuut ja kiviliuskan paikoillensa, levitti pahnat kiven peitoksi, laski lyhdyn seiniviereen, jossa Donnerin terävä silmä havaitsi tulukset, puhalsi kynttilän sammuksiin ja sulki oven jälkeensä. Kun askeleet jo aikoja olivat lakanneet kuulumasta, hengähti Donner syvään.

Hänelle sanotte: valansa mukaan puolusti isäsi varustusta viimeiseen hengenvetoonsa asti ja lähettää sinulle nyt siunauksensa toisesta elämästä, jonne hän meni Eliaan tavoin, mutta kuitenkin Simsonin lailla jyryssä ja pauhinassa. Minulle annatte lähteissänne tulukset ja pari ladattua pyssyä.

Kun hän avasi oven, kuuli hän kovaa kuorsaamista rakennuksen vastaisesta päästä. Jyrki oli kuumuuden vuoksi jättänyt oven auki. Nyt se on tehtävä, jos milloinkaan, kuiskasi Inkeri. Kiireesti toimitti hän veden äidille, otti tumman liinan päähänsä, tulukset ja kynttilän mukaansa ja läksi hiipimään majurin huonetta kohti. Ulkona raivosi myrsky. Sade huuhtoi seiniä ja pieniä ikkunaruutuja.

»Vanhan Erkin tulukset! mutta siinäpä vasta leikin ainetta on», riemuitsi Koipi-Siukku, »Karhun Esa ja Kuivasen Ella lampaan varkaudesta kiinniJoukko tuli kovin hauskalle tuulelle, jopa päättelivät, että asian pitää juonilla toimittaa Kasarin Tommin tietoon, jos ei muuten, niin koetteeksi, josko se uskaltaa käräjiin haastaa... Olisi niin riivatun hassua saada sitten antaa sille maksuksi lämpimä selkäsauna, kun luulee sekin mies olevansa...

KULLERVO. Jätä kirous ja ole iloinen! KIMMO. Iloinen kuin pääsky eikä murhetta yhtään! KULLERVO. Oikein! Iloisia olla tahdomme ja hauskasti asumme tässä kahdenkesken: sinä ehtoisilla saaliinesi järveltä palajat, minä metsän korvista, ja niin yhdymme tähän iltapystyä viettämään. Mutta nytpä valoa ja lämmintä tarvitsemme. Mistä löydän tulukset, missä on karkku, pii ja taulaa? Loimottavan tulen teen.

»En minä niin ylpiästi ... kyllä minä saan tuluksillanikin... Mulla onkin sellaiset tulukset, että...» Ukko alkoi iskeä, huolimatta valkeasta, jota renki piti hänen edessään.

Tällainen vene eli ruuhi soveltui hyvin tarkoitukseensa. Välttämättömiä kapineita kaikille suomalaisille olivat pata, kirves, puukko ja tulukset. Ilman niitä ei metsänkävijä voinut tulla toimeen pitkää aikaa; mutta kun hänellä oli nämä esineet, hän saattoi hankkia muut pienemmät tarpeet, joista suola, ruuti ja pyssy olivat halutuimpia.

"Jätä ne tuumat", puhui vanhus, "ja jätä tämä paikkakin. Tallissa on orhi, ratsasta sillä Matin kanssa kiiruusti pois, ja ottakaa matkaanne nuo ladatut pyssyt, joilla aluksi aioin sissejä säikytellä, minulle riittävät aseiksi taula ja tulukset." Itkien syleili Katri ukkovaariansa eikä kyennyt liikutukseltaan virkkamaan mitään.