Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Aapo oli odottanut hyökkäystä edestäpäin, mutta kun sitä ei alkanut kuuluakaan, oli hän jo arvellut lähteä matkaansa jatkamaan. Kovastipa hän nyt säikähti, kun jo vaara takanakin väjyi. "Jäniskö siellä on vai mies", mörisi Kalle uudelleen, kun ei vastausta kuulunut. Mutta ei Aapo nytkään saanut ääneen. Silloinpa Kalle kaivoi tulukset taskustaan ja iski.
Hän oli viime aikoina monistellen sanonut "tahtovansa vielä kostaa armolliselle herralle hänen ylpeytensä". Vielä eilispäivänä oli hän juovuksissaan paljon pahempiakin uhkauksia puhunut. Hänen taskustaan löydettiin sitten vielä, tarpeettomasti kyllä, useampia täysiä tulitikkuloutia sekä rikkilankaa ja tulukset.
Siellä hän ei voinut kauan viipyä, koska täytyi palata meren yli niin kauan kuin jää kesti. Matkaeväiden lisäksi lienee suomalaisen siirtolaisen perheellä ollut matkatavaroita ainoastaan kirves, pata, tulukset ja joitakin kevyitä työkapineita sekä siemenrukiita, nauriin, tupakan ja pellavan siemeniä.
Mutta vaikka hän kuinka kurotti kättänsä, ei hän ylettänyt avaimiin. Salaman valossa huomasi hän pöydän päässä tuolin. Hiljaa siirsi hän sen vuoteen viereen, nousi sille ja sai avaimet käsiinsä. Päästyään majurin huoneesta veti Inkeri syvään henkeä. Hän vapisi, mutta kellari ei häntä enää kammoksuttanut. Hän riensi sinne. Siellä otti hän tulukset taskustaan, iski tulta ja sytytti kynttilän.
Saunassa oli iso suolapussi, vanha pata ja tulukset, jotka kaikki tulivat hyvään tarpeeseen. "Yhtään ihmistä en ole nähnyt sitte kuin pääsin hirrestä. Talvella havaitsin saunan läheisyydessä suksen jäljet, varmaan jonkun metsästäjän, jos hän huomasi minun jälkiäni, sitä en tiedä. Joitakin lintuja ja kaksi peuraa sain ampua, niitten lihalla olen elänyt tähän asti.
Minä melkein suutuin itseeni, että taisin olla niin kylmäkiskoinen, mutta minä en voinut siihen mitään. Minä arvaan, että se oli sen tähden, että minussa on niin vähän kuvatus-aistia. Muutaman minutin päästä minä kuulin isäni käskevän äänen kaikuvan kaikkien palkollisten huokausten ja valitushuutojen ylitse vaatien, että joku toimittaisi hänelle tulukset.
HELENA. Vaikka en ikänäni miestä saisi, en hänestä sittenkään huolisi. "Piiput, piiput, piiput ja rassi, Tulukset ja tupakkimassi. Tule tule, tule, naapuri tänne. Tala; lala, tala lala, Tala lala lala." ANTTI. Sielläpä hän juuri tuleekin. HELENA. Joko taas! Päivää! Onko Paavo lavolla? ANTTI. Tääll' ollaan. Tul' sisään vaan! Tul', tul', sanoi Tammelainen härkää. Tikk neesan i poron, poron.
Pantiin mukaan värttinä ja tulukset, pata pienoinen ja tuohivakkanen, Jorman tekemä ja kirjauksilla koristettu, jossa oli eväitä parhaita, piiraita ja rieskoja, toiset puolet Panulan emännän, toiset Karin emännän leipomia, pitkän matkan varaksi varatuita. Laski Kari vielä kanteleensakin lemmittynsä kupeelle. Ethän kanneltasi ainoata? kysyi Jorma.
Siinä kaikki, mitä tuommoisella tyttöhuitukalla on harkittavaa. ANNA. Miehelään? Se lienee omassa vallassani, tahdonko vai en. ROINILA. Kun minä kerran olen luvannut sinun Ollille vaimoksi, niin sinä myöskin menet. Siinä ei auta Antin armo eikä Tuomaan tulukset. ANNA. Olet luvannut tai et, mutta se päivä ei ikinä valkene, jolloin siitä asiasta tosi tulee. ROINILA. Eikö valkene? Sepä nähdään.
Päivän Sana
Muut Etsivät