Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Eivät taida teidän pesunne, Sanna muori, eivät meidän manklauksemme eikä koko Mainiemikään kelvata ylhäiselle kreivittärelle! kiiruhti Riitta-muori virkkamaan, sill'aikaa, kun Susanna veti henkeänsä. Ihmiset sanovat sitä julman ylpeäksi. Mutta onpa sillä oikeuskin olla ylpeä, keskeytti taas vuorostaan Sanna, koska on syntyisin Sparre, ja kaikki Sparret ovat kovaa puuta.
Mua takaisin jo kutsui Mestarini, siks kiihkeämmin pyysin vainajata minulle virkkamaan, ken kanssaan oli. Hän lausui: »Enemmän kuin tuhat täällä viruvi kanssasi, myös Fredrik toinen ja Kardinaali, puhumatta muista.» Hän hautaan vaipui. Mietiskellen tuota puhetta, soipaa vihamieliseltä, päin muinais-ajan laulajaa ma kuljin.
En minä rupea enää virkkamaan mitään, sanoi Arolainen. Niinpä se täytyy sanoa, iloitsi Tuokko. Ei se pakosta ole, vaan kun tämä ei ole mikään väittelyseura. Esakin sai vähän suunvuoroa ja sanoi: Pitäisihän tätä Viijaa edes sen verran kouluttaa, että oppisi kirjoittamaan ... lukeahan tämä osaakin. Hyvästi osaakin ja siinä on kyllä, sanoi Tuokko, Mitä "riivailemisia" niillä vaimonpuolilla on.
"Noh, ei juuri mitään," vastasi hän, käänsi minulle selkänsä ja nauroi itsekseen. "Te olette humalassa!" sanoin minä. "Niin olen," sanoi hän, "se se on minä olen humalassa" ja hän nauroi taas. Vaikka kyllä koetin kaikin tavoin, uhkauksilla ja muuten, saada tarkempaa selkoa asiasta, en saanut häntä virkkamaan siitä mitään.
Paljon emme puhuneet, olin näet liian onnellinen mitään virkkamaan, eikä Fede tahtonut äänettömyyttäni häiritä. Hänen hiljaiset hyväilemisensä osoittivat kylliksi hänen osan-ottavaisuuttansa. Se oli onnellinen hiljaisuus, enkä tiedä kuinka kauan se olisi kestänyt, ell'ei rouva Moes olisi korottanut valittavaa ääntänsä.
"Jätä ne tuumat", puhui vanhus, "ja jätä tämä paikkakin. Tallissa on orhi, ratsasta sillä Matin kanssa kiiruusti pois, ja ottakaa matkaanne nuo ladatut pyssyt, joilla aluksi aioin sissejä säikytellä, minulle riittävät aseiksi taula ja tulukset." Itkien syleili Katri ukkovaariansa eikä kyennyt liikutukseltaan virkkamaan mitään.
Jos vaan joku sattui hänelle virkkamaan hänen entisestä Lauri torpparistaan, silloin hänen kasvonsa vääntyivät vihasta, ja ankarasti kiroillen uhkasi hän sitä, joka enää uskaltaisi mainita tuota nimeä hänen kuultensa. Vihasiko hän yhä vielä tuota mies parkaa, jonka hän oli saattanut kurjuuteen?
"Ei se nyt tule", huokasi Reeta, "ja kenen kanssa minä nyt saan puhella Kallesta. Jos hänestä muille sanankaan sattuu virkkamaan, niin hetihän ne ovat asian perillä, mutta muori ei arvaa mitään. Sen toki saa vaikka sormensa ympärille kääriä, ei se sittekään älyä mitään, mutta ei se nyt tule. Suuttuikohan tuo siitä eilisestä niin pahasti?"
Kun en hetken aikaan kyennyt mitään virkkamaan, kietoutuivat kädet vielä lujemmin kaulaani ja puoleksi itkien, puoleksi nauraen kuiskasi sama värisevä ääni: »Tapani, etkö sinä taaskaan minua tunne, vaikka minä olen naisen vaatteissakin?» Nyt oli minun vuoroni kietoa käteni rinnoilleni nojaavan solakan naisvartalon ympäri ja pimeässä etsivät huulemme intohimoisesti toisiaan.
He olivat puettuina vangin vaatteihin ja niin lian ja tomun vallassa, että oli miltei mahdoton tuntea heitä. Kaarle-kuningas! huudahtivat miehet ja vaipuivat väsymyksestä nääntyneinä valkean ääreen, kykenemättä vähään aikaan virkkamaan enempää kuin nämä kaksi sissien yhteistä tunnussanaa. Luukkonen! Långström! huudahti ihastunut Bertelsköld. Hopeapikari tänne!
Päivän Sana
Muut Etsivät