Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
DESDEMONA. Kyllä, puolisoni. EMILIA. No, mitä nyt? Hän lauhemp' on kuin äsken. DESDEMONA. Hän sanoi palaavansa heti kohta; Levolle käski mennä mun ja sinut Lähettää pois. EMILIA. Lähettää minut pois? DESDEMONA. Niin käski hän. Senvuoksi, Emilia hyvä. Yöpuku mulle tuo, ja hyvää yötä! Hänt' emme nyt saa suututtaa. EMILIA. Oi, jos hänt' ette olis koskaan nähnyt!
En suo rauhaa hälle; Maseeksi häntä valvotan ja puhun Siks, että loppuu hältä kärsimys; Teen vuoteen kouluks, rippituoliks pöydän; Jos mitä tekee hän, niin Cassion pyynnön Sekoitan kaikkeen. Riemuitse siis, Cassio; Sun puoltajasi henkens' ennen heittää Kuin asiasi. EMILIA. Kenraali jo tulee. CASSIO. Jäähyväiset ma lausun. DESDEMONA. Ei; mua kuulkaa
Sano, että olen puolisoni häneen suostuttanut, ja toivon, että kaikki käy hyvin. NARRI. No, se tehtävä ei käy ihmisymmärryksen yli, ja senvuoks; koetan sen täyttää. DESDEMONA. Emilia, mihin jäi se liina multa? EMILIA. En tiedä minä. DESDEMONA. Ennen kukkaroni Kadottanut ma oisin täynnä kultaa. Jos mauri ei niin jalo miesi oisi Ja vapaa luulevaisten halpuudesta, Vois tästä pahan aatoksen hän saada.
Oi, kulta, joutavia juttelen: Mua oma autuus hurmaa. Jago hyvä, Käy valkamaan ja tavarani nouda Ja laivaherra sieltä linnaan käske; Hän kelpo mies on, tunnustusta vaatii Hän ansioistaan. Tule, Desdemona; Ja vielä kerran: tervetullut Kyproon! Mene oiti valkamaan ja varro mua siellä.
EMILIA. Ja vallan kaunis mies. DESDEMONA. Hän puhuu hyvin. EMILIA. Tunnen Venetiassa naisen, joka avojaloin olisi Palestinaan vaeltanut saadakseen muiskata hänen alahuultaan. "Sykomori-puun alla tyttö hyräjää, Soi, raita, vihreä raita! Povella on käsi ja polvella pää, Soi, raita, raita, raita! Tytön huokauksia puro säestää, Soi, raita, vihreä raita!
Säät rajut, vinhat myrskyt, karjaspäät, Lietselät, umpiluodot, jotka piillen Salassa viatonta taikaa väijyy, Kuin kauneutta he tuntis, murhamielens' Unohtavat, ja ehjän' ohi kulkee Tuo jumalatar Desdemona. MONTANO. Ken se? CASSIO. Hän, josta puhuin, valtiaamme valtias, Jot' uljas Jago saattaa: tulollaan hän Ehdätti toivehemme viikon päivät.
DESDEMONA. Oi, hyvä Jago, Kuin taas Othelloni ma voittaa voisin? Käy hänen luokseen. Kautta auringon, En tiedä, kuinka hänet kadotin ma!
DESDEMONA. Tiedätkö, poikaseni, missä luutnantti Cassion on asunmaja. NARRI. Cassion asunko maja? En julkene sanoa. DESDEMONA. Miks'et? NARRI. Hän on soturi; jos sanoisin, missä soturin asun on maja, puhuisin pääni poikki. DESDEMONA.
OTHELLO. Sydämest' amen! DESDEMONA. Jos sanot niin, et kaiketi mua murhaa. OTHELLO. Hm! DESDEMONA. Mut sentään sua pelkään: olet julma, Kun silmäs pyörii noin. Vaan min' en tiedä, Miks pelkäisin, kun syyllisyytt' en tiedä. Mut sentään tunnen, että pelkään. OTHELLO. Muista Nyt syntis. DESDEMONA. Se on rakkaus sinuhun. OTHELLO. Ja senvuoks kuolet.
DESDEMONA. Etsin häntä. Tääll' olkaa, Cassio; hyvillään jos on hän, Esitän hälle anomuksenne Ja äärimmilleen sitä ajaa koitan. CASSIO. Nöyrästi kiitän, armollinen rouva! BIANCA. No, Cassio, terve! CASSIO. Mitä täällä teet? Kuin voit sä, ihanaiseni Bianca? Juur' aioin luokses tulla, armas kulta. BIANCA. Ja minä sinun. Mitä! Viikon poissa? Se seitsemän on päivää sekä yötä.
Päivän Sana
Muut Etsivät