Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
OTHELLO. Jätä tuo. Hän tulkoon milloin tahtoo; sult' en mitään Ma kiellä. DESDEMONA. Uhraust' ei se ole; onpa Kuin pyytäisin sua käymään sormikkaissa, Pukeumaan hyvin, syömään vahvaa ruokaa Tai erityistä huolta pitämään Sun ruumiistas. Ei, kun on mulla pyyntö, Joll' oikein tahdon rakkauttas koittaa, Niinpä sitäpä on vaikea ja työläs Ja vaarallinen myöntää.
DESDEMONA. En, päivän nähden: sen ma vannon! EMILIA. En minäkään päivän nähden, mutta kenties pimeydessä. DESDEMONA. Sen tekisitkö, maailman jos saisit? EMILIA. Avara mailma ompi: palkka vieno Ja rikos hieno! DESDEMONA. Sit' et maarin tekis! EMILIA. Tekisin maarinkin; ja tehtyäni tekisin sen taas tekemättömäksi.
DESDEMONA. Käykäämme kohti, ottamahan vastaan. CASSIO. Kah, tuossa hän jo tulee. OTHELLO. Urottareni kaunis, oi! DESDEMONA. Othelloni! OTHELLO. Oi ihme, suuri kuin mun ihastuksen', Ett' ennen mua saavuit! Mikä autuus! Jos joka myrskyn jälkeen näin on tyyntä, Niin riehukoon se, kunnes herää tuoni!
DESDEMONA. Mik' on? OTHELLO. Kaikk', armas, hyvin taas on. Tule maata! Montano, haavanne ma itse sidon. Kotihin hänet viekää. Tule, Desdemona; näin on sotilaan: Meluhun herää parhaast' unestaan. JAGO. Mitä, luutnantti, saitteko haavan? CASSIO. Sain ja parantumattoman. JAGO. Varjelkoon Jumala! CASSIO. Nimeni, nimeni, nimeni! Oi, nimeni olen menettänyt!
DESDEMONA. Kunnon isääni. On kuuliaisuus tässä jaettu, nään mä. Teilt' elo, kasvatus on, niistä kiitän, Ja teitä kunnioittamaan mua neuvoo Elo ja kasvatus. Te kuuliaisuuteni Olette herra, sillä tyttärenne Min' olen. Mutta täss' on puolisoni. Sen verran kuuliaisuutta kuin äitin' Osoitti teille, kun hän teitä katsoi Paremmaks isää, samaa minun tulee Osoittaa maurille, mun herralleni.
Pahaksi älkää panko, Jago, vaikka Tapaani käytän: kasvatus se minut Näin rohkean on kohteliaaksi tehnyt. JAGO. Jos huuliltaan hän suo sen verran teille, Kuin tarjoaa hän mulle kieleltänsä, Niin saatte kyllin. DESDEMONA. Raukka tuskin puhuu! JAGO. Ma mitä kuulen! Liiaksikin paljon! Sen aina huomaan, kun ma maata tahdon.
EMILIA. Voi, herra tuo hän mitä miettineekään? Kuin voitte, hyvä rouva? Kuinka voitte? DESDEMONA. Kuin oisin puoleks unessa. EMILIA. Kuink' ompi herran laita, rouva hyvä? DESDEMONA. Kenenkä? EMILIA. Herrani. DESDEMONA. Ken on sun herras? EMILIA. Hän, joka teidänkin on, rouva hyvä. DESDEMONA. Ei herraa mulla. Mulle älä puhu: En itkeä ma voi; en vastata Pait kyynelillä.
EMILIA. Hän eikö ole luuleva? DESDEMONA. Ken? Hänkö? Aurinko hänen kotimaassaan, luulen, Ne huurut hänest' imi. EMILIA. Kah, tuoss' on hän! DESDEMONA. En häntä päästä ennen kuin hän Cassion Takaisin kutsuu. OTHELLO. Kyll', armas, hyvin. Ja sinä, Desdemona? DESDEMONA. Hyvin, armas. OTHELLO. Kätesi! Kostea on kätes! DESDEMONA. Sit' ei Viel' ikä kuivannut ja huolet.
OTHELLO. Tuo liina! DESDEMONA. Puhutaan nyt Cassiosta. OTHELLO. Tuo liina! DESDEMONA. Miehestä, jok' ystävyytees On kaiken onnens' aina perustanut Ja kanssas kaikki vaarat kärsinyt. OTHELLO. Tuo liina! DESDEMONA. Kuules, nyt sä vääräss' olet. OTHELLO. Pois! EMILIA. Eikö tuo mies ole luulevainen? DESDEMONA. Tuot' en ma koskaan ennen ole nähnyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät