United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Akhaijeja siispä en moiti, laivain ontevien jos luona jo nurkuvat. Sentään kehnoa kauan on olla ja pois typö-tyhjänä tulla. Varrotkaa vähän siis viel', ystävät, että jo näämme, tottako Kalkhas ennustaa vai turhia tuiki.
Käynnill' arkojen kyyhkyjen nyt jumalattaret joutuin riensivät, mielessään halu kiivas akhaijeja auttaa.
Apollopa huutoa ankeen suostui kuuntelemaan, ylen näät oli tää rakas hälle; käänsi akhaijeja päin pahat ampumat, kaateli kansaa laumoittain; ylt'ympäri nuo jumal-ampujan nuolet leiriä laajaa lensi akhaijein. Vaan jopa julki kauasampujan toi jumalneuvot tietäjä tarkka.
Voimasi voittamaton hyvin meille on tietty ja tuttu; danaolaisia meidän on vain kovin urhoja surku, joitten on kuoltava siis kovan onnen kukkurapääksi. Emmepä taistelemaan nyt käy, sen koska sa kiellät, vaan toki neuvon suomme akhaijeja suojaten vielä, etteivät huku kaikki he sun vihas ankaran alla."
Kun vihamies oli viel' Agamemnonin aimon Akhilleus, helpomp' ahdistaa oli meidän akhaijeja silloin; ain' ilomielin itsekin tääll' liki laivoja yövyin, toivoin valtaavamme jo laivat kaarevakeulat.
Tunsin tuon, kun suosi, kun autti akhaijeja ennen, nytpä jo nään, miten auttaa kuin ikivaltoja arvoon iliolaisia, vaan väen vie, kädet kytkevi meiltä. Kuulkaa neuvoni siis sekä seuratkaa sitä kaikki.
Siihen hänt' uros iski ja auki jo viils ihon sorjan, pois veti keihään taas. Mut vaskenvälkkyvä Ares huus, kuin yhdeksän, jopa kymmenen ois tuhatkuntaa urhoa karjaissut, kun vimmoin iskevät yhteen. Kauhupa kaikkia kouri, akhaijeja, miehiä Troian, puistattain, niin huusi nyt Ares taistelonahne.
Niinp', oi Zeus, nyt viimeinen sinä toivoni täytä: turvaan meidän suo toki päästä ja turmio välttää, iliolaisten noin älä salli akhaijeja sortaa!" Virkkoi noin, ja jo Zeus, hänen kyyneliään polotellen, viittasi, ettei ois väki sortuva, vaan tuhon välttäis.
Vaan hänet auta, Olympon Zeus, hyvinsäätäjä, arvoon, iliolaisten sortaa suo nyt akhaijeja, kunnes saanut on kunnian kukkurapään minun poikani heiltä." Pyyntöön vastannut ei pilvennostaja Zeus, vaan kauan vaiti hän istui.
Hektorin silloin Zeus pölyn, peitsien, miestapon taajan keskelt' ohjasi pois sekä hurmeen, taistelonpauhun. Vaan kävi tuimana päin Agamemnon akhaijeja kiihtäin. Pois kedon poikk', ohi kummun, kuss' ikiunt' uros uinuu, Ilos, Dardanon juurt', ohi viikunapuun väki Troian karkkosi kaupunkiin; yhä karjuen heit' Agamemnon vainosi, peittyivät kädet kauhukkaat veritahmaan.