United States or Åland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kenties sinä sitten sieltä ja täältä silmäilet kirjettä, tietääksesi likimäärin sisällön, ja sitten heität sen paperikoriin ja vastaat siitä arviolta, se tahtoo sanoa, et vastaa mitään, näkeehän selvästi ettet sinä lue kirjettä; mutta ykskaikki, minä en kirjoita sinulle, vaikka minä kirjoitan täyteen kirjeeni vaan, arvaappas! tyynnyttääkseni tunteitteni kuohua.
DESDEMONA. Sit' en ma sois: niin lemmin häntä, että Sen miehen viha, karsauskin ja nuhteet Pois neulat ota mieleiset on mulle. EMILIA. Häälakanat ma panin vuoteellenne, Kuin käskitte. DESDEMONA. Ykskaikki! Hyvä isä, Kuin hupsut voimme olla! Ennen sua Jos minä kuolen, toinen lakanoista Mun pue ylleni. EMILIA. Mit' aattelette?
Olette näet olleet mielessäni koko päivän. Onpa myös velkojen sisään-ajajalla, nurkkakirjurilla, sanalla sanoen, tämmöiselläkin miehellä kuin minä hiukkasen sitä, mitä sanotaan sydämmeksi. Nora. Osoittakaa se sitten; muistakaa minun pienet lapseni. Krogstad. Oletteko te ja teidän miehenne muistaneet minun lapsiani? Mutta se voi nyt olla ykskaikki.
Nyt tulee hän, ja ruoska joka hius on Soturin päässä; yhtä monta houkkaa, Kuin lakkej' ilmaan lensi, nutistaa hän Palkaksi äänistänne. Vaan ykskaikki! Vaikk' yhdeks hiileksi hän meidät kaikki Polttaisikin, se vaan ois kohtuullista. KANSALAINEN. Oi, julmaa kuuluu. 1 KANSALAINEN. Minä, kun ma sanoin: »Maanpakoon syöskää», sanoin: »onpa sääli.» 2 KANSALAINEN. Samaten minä.
Laske vaan verkkosi meteen, sytyttele vaan... Mutta, kuka on tuo mies, joka katsoi häntä ja katsoi kuin kuolema, kaunokaisen nauraessa hänen iloöljyllä voidelluille sanoilleen. Häntä pelotti katse, jonka terävänaamainen ja rokonarpinen moukka häneen iski. Se piru on syönyt hyvän ja pahantiedon puusta, olkoon sitte keijukaisen suosikki, veli tai... Ykskaikki! Viiniä, enemmän viiniä!
Ja Hän onkin, sitä meidän mielivaltaamme jättämättä, meidän edestämme jo valinnut, ja se on juuri ykskaikki. Se oli valoinen ja ihana tulevaisuus, joka aukeni meille, kun mr Spencerin kuoltua Hugh'in luultiin tulevan hänen jälkeiseksensä.
Yhdentekevää ylipäätään koko olemuksenikin ja sen suhteet: mitä, miten ja mitävarten minäkin olen ykskaikki. Siinä makaan, ja katseeni siirtyy sieluttomana verkalleen pitkin seinäpaperien suoria saumoja ikäänkuin etsien jotakin pistettä, joka hetkeksi kiinnittäisi huomion ja keskittäisi ajatukset.
Auttakaa tai estäkää sitä hanketta myökää se tieto Ludvig kuninkaalle tai Kaarle herttualle, pelastakaa tai saattakaa surmaan kumpi tahansa minulle ykskaikki. Minä puolestani olen vain siitä pahoillani, etten voi itse pistää siihen tulta, niinkuin ruutimiinaan, joka olisi heidät kaikki räjähdyttänyt ilmaan.»
Helmer. Vai niin? Miks'en? Nora. Et, sillä ovathan nämä kaikki vain turhapäisiä syitä. Helmer. Mitä sanot? Turhapäisiäkö? Olenko minä mielestäsi turhamielinen? Nora. Et, päinvastoin, Torvald-kulta; ja juuri sen vuoksi Helmer. Ykskaikki; sinä sanot syyni turhapäisiksi; siispä lienen itsekin turhamielinen. Turhamielinen! Vai niin! No, tästä totta tosiaan pitää tehdä loppu. Nora. Mitäs aiot? Helmer.
Mies häilyvä on, kuten hameessa helma. Ykskaikki, jos miehellä armahanaan on Maiju, tai Kaisu, tai Sanni, tai Selma, ei miehestä miestä saa jumalakaan. Mies on aina mies. Niin!... Niin!