United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Kyllä kiittämätön olisinkin, jollen tyytyisi! Tunnenpa itseni niin onnelliseksi tällä haavaa, etten suinkaan hentoisi apua anovalta mitään kieltää, jos vain suinkin hänen toivonsa voisin täyttää.» »Kumma, että tuommoinen miete juuri johtui mieleesi.» »Hm niinpä ne ajatukset lentävät. Mutta arvaappas, mikä nyt päähäni pisti?» »No mikä?» »Että lähtisimme katsomaan apilaniittyjä.
Ja mitenkä on aseiden laita, terättömät miekat, lukottomat pyssyt, ruuti vanhoissa tupakkamasseissa. Entä linnat? Wrangel kääntyi Sprengtportin puoleen: Arvaappas, Haminassa ei ole yhtään ulkovarustusta, joka pitäisi ympäristön ylänköjä puhtaina, ei yhtään nostosiltaa. En huoli puhuakaan kaikesta kurjasta mitä on tehty, enkä siitä mitä olisi pitänyt tehdä. Sprengtport.
Hän ensin vähän silmiään siristi lampun outoa valoa vastaan, mutta riisui sitten vain rauhallisesti nutun päältään ja töppöset jalastaan. Mikä se tuolla katon rajassa killuu niin, että silmiä häikäisee? kysyi hän viimein, kun oli saanut sukkansa orrelle asetetuiksi. Arvaappas nyt, mikä se on, sanoi isä ja vilkutti äidille ja meille silmää. En minä häntä arvaa, sanoi Pekka ja läheni lamppua.
Eihän silloin vielä ollut kansakouluakaan meidän pitäjässä. Lähtiessään Kakolaan osasi hän tuskin harakan sorkkia piirtää. Kakolassa hän on oppinsa saanut. Eipä ollut sisältönsä suhteen pitkä, mutta sitä hauskempi. Arvaappas, Ainaseni, mitä hän kirjoittaa! Arvaa jotakin oikein ilahuttavaa.
Kenties sinä sitten sieltä ja täältä silmäilet kirjettä, tietääksesi likimäärin sisällön, ja sitten heität sen paperikoriin ja vastaat siitä arviolta, se tahtoo sanoa, et vastaa mitään, näkeehän selvästi ettet sinä lue kirjettä; mutta ykskaikki, minä en kirjoita sinulle, vaikka minä kirjoitan täyteen kirjeeni vaan, arvaappas! tyynnyttääkseni tunteitteni kuohua.
Meidän kesken puhuen, en voinut nytkään vielä oikein luopua siitä luulosta, että kuitenkin enin osa Magyarin upseereista olisi tuommoisia neliskulmaisia kasvoiltaan ja että vaan meille oli sattunut pari ympyräpäistä. Vaan arvaappas kuinka suuri oli kummastukseni ja hämmästykseni!
»Niin että sinä olet ollut aivan yksin ja tietysti pelännyt kauheasti», nauroi nuorukainen, pitäen käsiään yhä tytön poskilla ja työntäen hänet sillätavoin takaperin kynnyksen yli. He menivät kisaten tupaan ja nuorukainen vei reppunsa kamarin naulaan. »Arvaappas mitä minä olen tänään kotiin hiihdellessäni ajatellut?» sanoi nuorukainen tupaan tullessaan.
"Arvaappas mitä Matti nyt sai?" kysyi Antero nauraen, kun oli Matti mennyt. "Tupakka-rullassa oli kyynärän verran tervapamppua, kahvissa enemmän kuin toinen puoli kiviä, nuuskassa toinen puoli poroa. Niin sitä meillä kauppaa tehdään". "Mutta sehän on väärin", sanoi Heikki kummastellen. "Eipä niinkään" vastasi Antero. "Minä olen oppinut kauppiaalta, että se on ihan luvallista ja oikeen kaupassa.
"Koko seitikan annoit näin ahtaana aikana, se oli miehen työ, jota en tule koskaan unhoittamaan. Arvaappas kuinka niiden rahojen kanssa on käynyt, vaan sinä kun asut täällä metsässä, niin ethän sinä voi mailman riennoista tietää. Minä kävin juuri maksamassa huutoni. "Minkä huudon?" kysyi Taavetti hämillään.
Oliko minussa, minun itse tietämättä, jotakin, joka voisi antaa ilmi minun ja Micawber'ilaisten keskinäisen välin kaikki nuot panttaukset ja myymiset ja illalliset? Arvaappas, jos joku pojista olisi nähnyt minun astuvan Canterbury'n katuja, väsyneenä matkastani ja ryysyisenä, ja nyt tuntisi minut.