Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
HUSSO. Mikko palajaa tänne kotipuolelleen tuossa paikassa. ANNA LIISA. Palajaako hän tänne? Ja tähän aikaan! Miksi juuri tähän aikaan? HUSSO. Niin, arvaappas miksi juuri tähän aikaan. ANNA LIISA. Kaiketi vaan sattumalta. Eikös niin? HUSSO. Ehei! Ei ensinkään sattumalta. Sinua hän tulee perimään, ennenkuin muut ehtivät viedä. ANNA LIISA. Minua perimään? Nytkö vasta!
Alussa kävi asiat jokseenkin hyvin. Tuli sitten tuo armas tukki-aika. Metsä myytiin ja rahoja oli kuin roskaa. Mutta arvaappas, Vimpelin Heikki, mihin ne rahat ovat joutuneet; ei niistä viljelykset ainakaan ole hyötyneet. Markkinoilla ja herrain seuroissa ne menetettiin, ja kun olivat menneet, niin täytyihän tuota herramaista elämää jatkaa sittenkin.
Hymyhuulin nauravana tuli kuin ennenkin. Sydämellisesti he tervehtivät ja kun Aarnio välinpitämättömänä nauraen kysyi: »Missä se nyt on se toinen?» katsoi vaan Julia hellästi ja puoliksi kuin nuhdellen silmiinsä, vastaten: »Kaikkea vielä!» Ja tulipa kadulla heidän vastaansa kuka hyvänsä, kaikki ne ihmetellen heidän iloisuudestansa heihin vilkasivat. Arvaappas Kaarlo jotakin uutta?
Sitten eräänä päivänä kun hän oli jahdilla miehensä kanssa, jatkoi Athos matalalla äänellä ja puhui sangen joutuun, putosi hän hevosen selästä ja pyörtyi; kreivi kiiruhti avuksi ja kun pyörtynyt oli tukehtua vaatteihinsa, repi hän ne auki puukollansa, ja silloin paljastui hänen olkapäänsä. Arvaappas mitä siinä olkapäässä oli, d'Artagnan? kysyi Athos purskahtaen nauramaan.
ARO. Arvaappas kummallisinta! AINA. En osaa arvata. ARO. No, sanonhan sen sitte. Taavi tässä väittää, että hän lähtee Amerikkaan! AINA. Amerikkaanko? TAAVI. Sinne lähden. AINA. Entäs talosi, jonka Aro raatamalla päivät yöt on saanut parempaan kuntoon kuin se milloinkaan on ollut? Kuusniemen peltoja pidetään paikkakunnan parhaimpina: laiho niissä on kuin seinää vaan.
Jää hyvästi en tahdo olla sinun pilkkanasi! Sitte riensin Niemen kylään vievälle polulle, enkä korviinikaan ottanut Anna-Liisan rukoilevaa ääntä, kun hän huusi: 'Mikko, oi Mikko, kuule minua, kuule vielä kerran! mutta minä olin silloin kuuro! Viikkoja kului minä en mennyt Anna-Liisaa 'en kuulemaan enkä kurkistamaan' mutta arvaappas, mikä ilkeä päätös vielä päähäni pälkähti!
Niin oli äidin uni toteutunut. Mutta syvän surun vaikutti Liisan kuolema koko perheesen, sillä hän oli kaikkien toisten siskojensa lempilapsi, niiden hoitama ja kasvattama. Oudon ja tyhjän jäljen jätti hän, kun hän maan mustaan povehen vietiin, sievästi laitetussa sinisessä arkussaan. Ja siihen yhteen uhriin taukosi taudin raivo. VIII. Arvaappas kuinka niiden rahojen kävi.
"Kultaseni", lausui mies, kääntyen puolisoonsa hymyillen, "minä näin tänä iltana erään vanhan ystäväsi." "Kuka se oli?" "Arvaappas!" "Kuinka minä sitä voisin? Ei, kyllä tiedän", lisäsi hän samalla, nauraen, kun mieskin nauroi. "Mr. Scrooge." "Mr. Scrooge se olikin.
"No sinä saat tulla sitten kun olet valmis, minun täytyy kohta lähteä matkaan, Arvaappas kuinka hupaista tulee, Per on kyökkipäällikkönä ja siellä tulee olemaan hyvää ruokaa ja kaksi soittoniekkaa, hevosia valjastettuina sinisten ja punasten kärryjen eteen, vanha pappi saarnaa, ja siellä on koreita naisia usko pois, siellä on hauskaa". Livin kasvot säteilivät ilosta. "Oi, ei!
Kuinka ihmeessä sinä pääsit sisälle soittamatta? kysyy Helena kaikin tavoin koettaen vetää kättänsä Georgilta. Ah, se on totta, vastaa hän itse ja puhuu kuumeentapaisella kiireellä sekottaakseen pois omat tunteensa, ovi jäi emännöitsijän jälkeen kiinni panematta. Ja arvaappas minä olen täällä nyt ihan yksin; ei ole elävää sielua koko talossa. Mutta miksi sinä olet hengästynyt, Georg?
Päivän Sana
Muut Etsivät