United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
ANTON LEANDER tulee tietämättä, että Maria Martola on sisällä. Pysähtyy masentuneena: Maria ... Maria ei pide pelkke minua... Mine ei tienny ... ett... Mine pyyde teit, sano, oliko se laps minu? MARIA MARTOLA vaikenee, painaa päänsä alas: Olihan se ... te tiedätte.
Jo riitte, huomena teiden armo neke minun sata pistoli kans tai ei ensinkä neke minu. Toivon jälkimmäistä, hyvä herra, jälkimmäistä! Neiti. Franziska. Saanko enää sanaa suustani? Kaunista! kaunista! Ivaa vain; minä ansaitsen ivasi. (Hetkisen mietittyään, tyyntyneemmin.)
Nyt viisitoista peivene ei on kulunut yks ainoa, ettei he on otta pois kaikki. Viele eilen he otta minult pois kaikki kolme kerta. Je sais bien, qu'il y avoit quelque chose de plus que le jeu. Car parmi mes pontes se trouvoient certaines dames Mine ei tahto sano enempi. Teyty olla galant naiset kans. He onkin tene peive minu invitir anta revanche, mais ... vous m'entendés, mademoiselle.
"Minu näk' kaunis tyttö äsken", sanoi mies, jonka karkeissa kasvoissa kuvastui mitä selvimmästi syvin lihallinen himo. "Ol' pukenut morsiameks'. Kapteenj hänen otta mielelläs". Jussila säpsähti.
Vihdoin hän nousi istuvilleen, nojasi käsin polviinsa ja kysäisi: »Mistes sine, kuule, hyve mees olete?» »Kyllähän nimismies minut tuntee.» »Sinu tunte!» »Niin, tuoltahan minä olen Hautalasta.» »Piru ... minu pites tes kaikki tunne...! Houtala, niinkö sano? Onkkus sen torppa vai talo?» Nyt pakeni veri Jannen poskilta, kärsivällisyyden viimeinen hiven oli loppunut.
Tuonain temmaisi täst minu muodois muttuva Morpheus, Temmais, valpana vei, eipä suonut sippura silmill, Vei minu, vei vijtan, cusa virsiä veisasi Virtus, Veisais näin: tule tän Musain vesa vickelä vircuin, Cuin vetelet vinhast Aganippen vainjosa vettä: Juox, tule tän tänäpän, täsä tie, täsä tanhoa toimen, Tie joca selkiä lie, joca vie, joca taitane taivast Päin vetä, paitz pelvot ylitz onnet et ongalet alhoin, Pindin paisumen pääl, cusa cunnia canda cathedras Crunun caickile nijl, jotk sinne on sattanet itsens: Sijs tule tän tänäpän: vedä, veickoni, virsuja väljäll, Seura ny' meit yll' öit, pyri pääl, lue, lauluja laske, Eij täsä turmel työ, vaick tappura pistäpi pensas, Eij täsä tuoxua tul, vaick canda se, crapise cannois: Sijs pidä pääl, joca sääl, kyl cunnian cuckula caicu, Cuins heljäl helinäl Heliconillen huittulen hyppät. Näin veisais Virtus: tämän äckeis taitava toimen, Cans taidon Toveritz', joca nurcasa nurisi nurmen,
Ulkona on kuutamo, joka lampun hävittyä saa aikaan epämääräisen valaistuksen myöskin sisällä. Näyttämöllä ei ole vähään aikaan mitään liikettä eikä ääntä. Tyyni ja Anton tulevat oikealta. Tyynen vasen käsi on Antonin kaulassa. ANTON. Nyt mine kokta, veel tene ilta, kirjoitta min avskeds minu erohakemus. TYYNI. No, Anton, sanon suoraan, juuri tuota olen minä oikeastaan salaa toivonutkin.
Kärsivällisesti rupesi Janne uudestaan selittämään alusta alkaen. Lindblom aina väliin pani anteeksi antavan näköisenä: »Noo ja!» Kun toinen oli saanut juttunsa selvitetyksi, kysyi nimismies juhlallisella painolla: »Noo ja!... Ja sinekö sitten ole miestä, joka muistuttaa *minu* virkavelvollisuutta! Häh?» »Mitä, eihän tämä nyt semmoista...?»
LEONTJEV tulee kansliahuoneesta kädessä pulveri, tapaa Tyyni Leanderin lähellä kyökinovea: J'ai de médicaments pour elle. TYYNI LEANDER hiljaa: Sh. Nukkuu! Nukkuu sikeästi! Ah, en tiedä onko se paha, mutta kaikessa tässä onnettomuudessa minä olen niin onnellinen, niin onnellinen! Menee kyökkiin. LEONTJEV pysähtyy ihmeissään, sitten näpähyttää sormillaan: Ilman minu pulfer!